Sodankylä
"Uskalla puhua saamen kieltä/ uskalla puhua kultakieltä./ Ei se haittaa jos menee väärin,/ kuitenkin eteenpäin sillä pääset!"
Teemu Äärelä, Unnamaari Pulska ja Kaaren-Anni Hetta antavat rapin raikua Vuotson koulun pihamaalla sillä jo viikonloppuna sen on sujuttava mallikkaasti Lapuan valtakunnallisessa Nuori kulttuuri -tapahtumassa. Vuotsolaisten esitys Sápmelaiccaid stálut (Saamelaisten staaloja) osallistuu tapahtumassa sarjaan, johon kuuluvat dancemusic, rap ja hiphop.
Utsjoella huhtikuun alussa järjestetyn Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääteemana oli musiikki. Se toimi samalla saamelaisten karsintana valtakunnalliseen Nuori kulttuuri - tapahtumaan, jonne lähetetään yhteensä kolme ryhmää.
Loppukilpailuun päässyt Utsjokisuun koulun Soagnomátki (Kosiomatka) on musikaali, jossa on mukana 21 Utsjokisuun koulun 7-12-vuotiasta saamenkielistä oppilasta. Musikaalin ovat ohjanneet Ulla Pirttijärvi, Tarja Länsman ja Sverre Porsanger. Esityksen kulissien ja esineistön valmistamisessa on ollut mukana suuri joukko lasten vanhempia.
Enontekiöltä tapahtumaan lähtevät 9.-luokkalaiset Inga-Marét Gaup-Juuso ja Minna Korva, jotka esittävät norjalaisen saamelaismuusikko Mari Boinen laulun Oktavuohta (Yhteys) sekä Halfdan Nedrejordin ja Veikko Holmbergin laulun It don sáhte árvidit (Et voi arvata).
Iloinen ja
vetävä esitys
Vuotson saamenkielisten koululaisten rytmikäs rap soi lasten äidinkielen puolesta ja ottaa samalla kantaa ympäröivän luonnon ja saamelaisten kansallispuvun käyttöön. Laulun kertosäkeissä viitataan saamelaisten tarujen mytologisiin hahmoihin.
"Eihän se tietysti kuulosta hyvältä suomeksi, kun ei ole riimejä", huomauttaa esityksen ohjaaja ja sanoittaja, opettaja Petra Biret Magga. Hän uskoo itse esityksen ja vahvan sanoituksen voimaan eikä käytä taustalla lainkaan musiikkia. "Räpissa pitää olla selkeä rytmi ja tempo, joilla siihen saadaan vetävyyttä", hän vakuuttaa.
Utsjoen karsinnoissa vuotsolaisten rap puri vaikka kilpailemassa oli jopa rap-orkestereita. Tuomaristo kiitti sitä iloisesta esiintymisestä, vetävyydestä ja kantaaottavista sanoista.
Petra Biret Maggalla on pitkä kokemus nuorten taidetapahtumista, onhan hän itsekin osallistunut niihin nuorena koululaisena. Viime vuonna hän oli mukana toteuttamassa Vuotson koululaisten teatteriesitystä. Myös Teemu, Unnamaari ja Kaaren-Anni ovat jo "vanhoja konkareita": he ovat aikaisemmin osallistuneet joikusarjan karsintoihin.
"Taidetapahtuma ei ole enää kilpailu vaan enemmänkin tilaisuus esiintyä, nähdä muiden esityksiä ja saada palautetta", Magga arvioi. Hän uskoo, että kokeneilta tuomareilta saatu palaute ja itse esiintyminen kohottavat nuorten itsetuntoa ja kannustavat harrastuksessa eteenpäin.
Oulussa ei
karsittu lainkaan
"Aina on tullut vähintään kunniamaininta", kehaisee saamelaiskäräjien taidetapahtumavastaava Anni Näkkäläjärvi, jonka laskujen mukaan saamelaiset nuoret ovat olleet joka vuosi mukana tapahtumassa. Hänkin korostaa, että kyseessä on paremminkin katselmus kuin kilpailu.
Viikonloppuna Lapualla kisailee noin 1 450 nuorta ja 134 ryhmää. Esityslajeja on kuusi: klassinen soitinmusiikki, klassinen laulumusiikki, kansan-, etno- ja maailmanmusiikki, dancemusic, rap ja hiphop sekä jazz ja rock-musiikki.
Tapahtuman karsinnoissa on ollut mukana noin 5 000 lasta ja nuorta. Eri puolilla Suomea on pitkin kevättä järjestetty 23 alueellista karsintaa, joissa on ollut mukana 553 ryhmää. Esimerkiksi Lapissa järjestettiin neljät karsinnat: Rovaniemellä, Ylitorniolla, Kemijärvellä ja Kemissä.
Oulun läänissä karsintoja pidettiin vain Pudasjärvellä ja Ruukissa, sillä Oulun kaupungin tapahtuma jäi sekaannusten vuoksi kokonaan järjestämättä. Saamen- ja ruotsinkielisillä on tapahtumaan omat kiintiönsä.
Nuori kulttuuri -tapahtuma alkaa Lapualla tänään perjantaina ja jatkuu sunnuntaihin. "Suurin päivä on tietysti lauantai, silloin tapahtuu aamuyhdeksästä kymmeneen illalla", lupaa projektinjohtaja Samuli Taivalmaa.