Korkeimman hallinto-oikeuden kielteinen Vuotos-päätös on otettu Lapissa vastaan ristiriitaisesti. Suuri osa lappilaisista on tyrmistynyt, mutta on niitäkin, jotka iloitsevat. Yhtä lailla kaksijakoisesti on päätökseen suhtauduttu eduskunnassa. Jopa pääministeri Paavo Lipponen on arvostellut KHO:ta kovin sanoin, mutta samalla ilmoittanut, ettei asiaan enää kannata puuttua. Päätetty mikä päätetty.
Lappilaisten kansanedustajien enemmistö on tiukasti arvostellut KHO:n ratkaisua. Asiaan puuttui myös maaherra Hannele Pokka uudenvuodenpuheessaan ja eilisessä Kalevassa. Vesirakentamisen asiantuntija perää erityistä Vuotos-lakia, jos hallitus ja eduskunta tosiaan ovat sitä mieltä, että KHO:n päätös oli väärä.
Eduskunnalla on vanhastaan ollut käytössä omat keinonsa ratkaista vaikeita vesi- ja ympäristökysymyksiä voimassa olevan lain säännöksiin puuttumatta. Erityislailla rakennettiin aikoinaan Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, säännösteltiin Kemijärvi, suojeltiin Ounasjoki ja säädettiin erityinen koskiensuojelulaki.
EY:n tuomioistuin on nostanut kanteen Suomea vastaan lintudirektiivin rikkomisesta, kun Kemihaaran soita ei ole sisällytetty Naturaan. Lähiaikoina hallitus joutuukin päättämään, liitetäänkö lintusuot Natura-ohjelmaan. Tässä yhteydessä se joutuu vielä kerran ottamaan kantaa Vuotoksen tulevaisuuteen.
Erityislain säätäminen osoittaisi EU:n komissiolle ja tuomioistuimelle, että Suomessa on punnittu energiatalouden edut ja luontoarvot ja päädytty rakentamisen kannalla. Suojelluista maista 90 prosenttia on Lapissa. Sen luulisi riittävän EY:n tuomioistuimelle ja EU:n komissiolle.
Erityislaista ei kuitenkaan kannata edes haaveilla, ellei hallitus ryhdy ajamaan asiaa. Jos Vuotos-laki halutaan säätää, siitä on päätettävä viimeistään hallitusneuvotteluissa. Avainasemassa on vaalien voittaja. Keskustan pohjoisen edustajien kanta tiedetään, mutta mitä sanoo puolueen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki? Tärkeintä kaikkien kannalta on, että jahkailulle lopultakin pannaan piste.
Pohjoisen ihmisiä kiistatta ärsyttää se, että Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä KHO:n tuomarit ymmärsivät, että vesilintu osaa lentää ja löytää uuden pesimä- ja levähdyspaikan. Lapissa taas koppelon pesän joutuminen veden alle katsottiin vakavaksi oikeudenloukkaukseksi, kuten Pokka asian ilmaisee.
Vaikka luontoarvot olivat KHO:lle Lapin ihmistä arvokkaampia, lain mukaan se tuskin saattoi toisin päättää. Lakien tasosta ja sisällöstä taas vastaa eduskunta.
paakirjoitus@kaleva.fi