Vuotoksen nostaminen Natura-verkoston tarkistamisen yhteydessä uudelleen esille herättää Lapissa hämmennystä. Altaan rakentamista kiivaasti vastustanut kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen ihmettelee keskustalaisten ministereiden pyrkimyksiä jättää Kemihaaran suot Naturan ulkopuolelle.
"Voiko mini-Vuotoksen perään haikailevaan keskustapuolueeseen luottaa lainkaan. Vielä viikko sitten Kemijärvellä vieraillut puoluesihteeri Eero Lankia ilmoitti, ettei hallitus ota enää Vuotos-asiaa esille", hän sanoo.
Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo sen sijaan haluaisi jättää Kemihaaran suot Naturan ulkopuolelle, mutta hänkään ei tässä yhteydessä halua puhua Vuotoksesta.
Ladataan turhia
toiveita
KHO:n viime joulukuisella päätöksellä Vuotoksen suot rauhoitettiin vesistörakentamiselta. Juhannuksen alla viimeisen kerran järjestetyssä Vuotos-soudussa arveltiin KHO:n panneen lopullisen pisteen 30 vuotta jatkuneelle vesistösodalle. Pieni pelko soutajien puseroon silloinkin jäi, sillä monet halusivat Vuotoksen varmemmaksi vakuudeksi Naturaan.
Helena Tiihonen ei ole huolissaan Vuotoksen rakentamisesta, sillä hän luottaa KHO:n päätökseen.
"Olen huolissani siitä, että ihmisiä edelleen halutaan tappeluttaa keskenään. Nytkin ladataan turhia toiveita heille, jotka Vuotosta haluavat. Toisaalta tämä rassaa myös meitä luonnonsuojelijoita. Kulutamme turhaan energiaa, vaikka meillä on Itä-Lapissa varmasti tärkeämpääkin tekemistä", hän sanoo.
Tulevaisuudessa jokivoimaloita
Natura-verkoston tarkistamista ja täydentämistä koskeva suunnitelma esitellään tänään ministerityöryhmälle. Ryhmää johtaa ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) , joka jo kesäkuussa viestitti Vuotos-soutajille, että hän vie Kemihaaran suot Naturaan. Ryhmään kuuluvan keskustan Juha Korkeaojan tiedetään vastustavan soiden liittämistä Naturaan. Sen sijaan Tarja Filatovin (sd) kanta kuultaneen mahdollisesti tänään.
Lapin liitto Lapin kuntien tavoin kannatti voimakkaasti työllisyyteen vedoten Vuotoksen tekojärven rakentamista. KHO:n päätökseen senkin oli tyytyminen, mutta soiden lukitsemista Naturaan liitossa pidetään vääränä.
Jaakko Ylitalon mielestä Kemihaaran suot ja Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Koitelaisen erämaa-alue olisi jätettävä tiukan suojelun ulkopuolelle siksi, että Suomi saattaa tarvita niitä tulevaisuudessa.
"On selvää, ettei Suomi pitkään aikaan tarvitse Koitelaisen kromia, mutta siihenkin pitää varautua. Tulevaisuudessa voimme tarvita lisää myös vesivoimaa, ja Kemijoen yläjuoksu lienee silloin ainoa mahdollisuus. Ei alueita pidä lukita saavuttamattomiin, vaan meidän on otettava huomioon myös tulevien sukupolvien tarpeet", hän sanoo.
Ylitalo korostaa, ettei Lapin liitossa puhuta enää Vuotoksesta, siitä KHO on sanonut sanansa. Myös Kemijoki Oy on hankkeesta luopunut.
"Sen sijaan Kemihaaran jättäminen Naturan ulkopuolelle mahdollistaisi pienten jokivoimaloiden rakentamisen. Jos alue liitetään Naturaan, sitäkään mahdollisuutta ei enää ole", hän tuumaa.
Direktiivit eivät
edellytä lisäalueita
Vuonna 1998 KHO palautti Natura-ehdotuksesta ympäristöministeriöön 36 aluetta tarkempia perusteluja varten. Jaakko Ylitalo kertoo, että Lapin liitto on käynyt vääntöä muutamasta kohteesta, joista tärkeimpiä on Kemihaaran soiden lisäksi Koitelaiskaira.
"Koitelaista esitetään Naturassa laajennettavaksi niin, että myös Kevitsan malmiesiintymä jää sen alle."
Ylitalo ihmettelee ympäristöministeriön intoa laajentaa Natura-verkostoa, vaikka siihen ei ole mitään pakkoa. Hän palauttaa mieleen viime maaliskuussa Kolilla järjestetyn EU-komission seminaarin, jossa arvioitiin Suomen ja Ruotsin Natura-rajauksia.
"Paikalla oli EU:n komission, Suomen, Ruotsin ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia sekä yliopistoväkeä. Seminaarissa todettiin, että Suomen Natura oli riittävä. Direktiivit eivät siis edellytä lisäalueita", hän sanoo.