Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tai jättänyt tutkimatta valitukset, jotka koskivat Itä-Lapissa sijaitsevien Kemihaaran soiden liittämistä Natura 2000-verkostoon. Käytännössä KHO:n torstainen päätös panee pisteen kymmeniä vuosia jatkuneelle Vuotos-kiistalle, sillä
KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
KHO:n ratkaisun mukaan valtioneuvoston viime vuoden tammikuussa tekemä päätös liittää Kemihaaran suot Natura-verkostoon ei ollut lainvastainen, vaan se perustui riittävään tieteelliseen tietämykseen.
Samassa yhteydessä KHO ratkaisi myös kahdeksasta muusta Natura-kohteesta tehdyt valitukset, jotka koskivat muun muassa Ilomantsin Kesonsuota, Tornion Karunginjärveä ja Ivalojoen suistoa.
Yhdessä ratkaisussa valtioneuvoston päätös kumottiin vähäiseltä osalta. Muut valitukset jätettiin tutkimatta tai hylättiin.
KHO oti kantaa vain
lainmukaisuuteen
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä ei otettu kantaa siihen, olisiko valtioneuvoston pitänyt sisällyttää Natura-verkostoon valittujen lisäksi tai sijasta jokin muu kohde.
Tiedotuspäällikkö Teuvo Arolainen sanoo, että KHO:ssa ratkaistiin vain valtioneuvoston valitseman menettelyn ja sen tekemän päätöksen lainmukaisuus. Valtioneuvosto perusteli Kemihaaran soiden liittämistä Naturaan Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveillä.
"Valtioneuvosto voi Natura-kohteita valitessaan ottaa huomioon vain luonnontieteellisiä perusteita. Tämä käy ilmi myös EY-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, minkä vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi vaatimukset pyytää EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua", Arolainen perustelee.
"KHO:n mukaan Kemihaaran soiden liittäminen Naturaan perustui riittävään tieteelliseen tietämykseen."
Kemijoki Oy on jo
luopunut altaasta
Valtioneuvoston viimevuotisesta päätöksestä KHO:een valittaneiden Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien sekä Kemijoki Oy:n mukaan Kemihaaran soiden liittäminen Natura-verkostoon oli niiden etujen vastaista.
Kemijoki Oy totesi valituksessaan, että mikäli Kemihaaran suot päätetään liittää Natura-verkostoon, yhtiö mitä todennäköisimmin menettää mahdollisuuden toteuttaa Ylä-Kemijoen alueella uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tuottavia pienvesivoimahankkeita.
"Vuotoksen allas on ollut suunnitelmistamme pois jo jonkin aikaa, joten siltä osin KHO:n päätös ei muuta tilannetta millään tavalla", Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Vuotos olisi ollut kannattava hanke niin liike- kuin kansantaloudellisestikin.
"Siinä mielessä on sääli, että tällainen päätös syntyi", toimitusjohtaja Takala toteaa.
Ristiriitaisia
kannanottoja
Kaikki lappilaiset eivät ole luopuneet Vuotoksesta. Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Timo E. Korva uskoo, että tavalla tai toisella asia saadaan EY-tuomioistuimen käsittelyyn.
"Minulla on käsitys, ettei tämä asia ole vielä lopussa. Ei ole selvinnyt, onko todellakin Suomen Natura-ohjelma tehty EU:n direktiivejä oikein soveltaen. Minun mielestäni näin ei ole tapahtunut", Korva sanoo.
Hän arvostelee kovin sanoin KHO:n päätöstä. Hänen mielestään KHO on oikeuslaitoksen sijasta ryhtynyt ympäristöpoliittiseksi päätöksentekijäksi.
Vapaa Vuotos -liikkeen aktivisti, lääkäri Helena Tiihonen Kemijärveltä on vakuuttunut, että koko Vuotos-hanke on lopullisesti haudattu.
Hän paheksuu suunnitelmia, joiden mukaan Vuotokseen palattaisiin vesilain uudistuksen jälkeen.
"Tällaisilla puheilla vain ylläpidetään ristiriitaa, joka on todella huono asia alueen kehittämisen kannalta", hän sanoo.