SODANKYLÄ Kemijoki Oy:n teettämän linnustoselvityksen mukaan Vuotoksen länsipuolella sijaitsevien Kilpiaavan ja Kairanaavan avosuolinnuston parimäärät ovat korkeammat kuin Vuotos- alueen soilla.
Tutkimus nostaa esiin etenkin luonnontilaisen, tiettömän ja osin erittäin vaikeakulkuisen Kilpiaavan linnustollisen merkityksen. Lajeista erityisesti vesipääsky ja jänkäsirriäinen esiintyvät erittäin runsaina ympäröivillä soilla.
Selvityksessä kuvataan Kairanaavan ja Kilpiaavan alueiden linnustot. Lisäksi siinä tarkastellaan näiden alueiden linnustollista arvoa ja verrataan sitä Vuotoksen alueella sijaitsevien Kokonaavan ja Jänkäläisenaavan suo-, järvi- ja metsälinnustoon.
Vertailua tehtiin laji- ja parimääriin sekä diversiteettiin perustuen. Vertailussa käytettiin kansainvälisiä ja kansallisia lajien uhanalaisuusluokituksia sekä elinympäristöjen suojeluarvoja. Linnustovertailussa käytettiin vuonna 1995 Vuotoksen alueelta laaditun Pessan ym. raportin tuloksia.
Lajeissa ei eroja, määrissä kyllä
Tutkimuksen mukaan avosuolintujen lajimäärät eivät eronneet Kairanaapa-Kilpiaavan eikä Vuotoksen alueen avosoiden välillä. Myöskään uhanalaisten lajien lajimäärissä ei ollut eroja. Sama päti lajiston monimuotoisuuteen.
Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltu muuttohaukka pesi molemmilla soilla. Sen sijaan avosuolinnuston parimäärät olivat pääsääntöisesti korkeammat Kairanaavalla ja Kilpiaavoilla verrattuna Vuotoksen alueen soihin. Ero oli selvin vesilintujen, kahlaajien ja varpuslintujen parimäärien kohdalla. Tulos oli samansuuntainen uhanalaisten lajien tarkastelussa.
Sen sijaan Vuotoksen alueen sijaitsevilla Säynäjäjärvellä ja Neulikkolammella pesi enemmän vesilintuja - myös uhanalaisia - kuin Kairanaapa-Kilpiaavan alueen lammilla. Järvien suojelupistemäärät olivat niinikään korkeammat Vuotoksen alueen järvillä. Kemijoki Oy käynnisti linnustoselvityksen viime vuonna Lapin liiton aloitteesta, kun EU:n komission otti Kemihaaran suot valvontamenettelyyn.
Linnustoselvityksen on analysoinut ja raportin pääosin myös kirjoittanut Esa Huhta. Maastolaskennan suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Lasse J. Laine.