Oikeusministeri Tuija Brax on esitellyt luonnoksen uudeksi vesilaiksi. Se ei jättäisi mahdollisuutta isojen vesihankkeiden siirtämiseen poliittiseen päätöksentekoon. Suomeksi sanottuna kyse on Vuotoksesta, jonka kohtalo pysyisi oikeuslaitoksen eikä poliitikkojen käsissä.
Tämä ratkaisu ei kelpaa kaikille. Ei esimerkiksi Lapin maaherralle Timo Korvalle, joka pitää linjausta "poskettomana". Voi ennakoida, että Braxin ehdotuksen jatkokäsittelyssä ainakin keskustasta jotkut muutkin ovat samaa mieltä.
Vuotos pysyy varmuudella otsikoissa lain käsittelyn ajan. Käytännössä on kuitenkin ollut jo pitkään ilmeistä, ettei alueelle tekoallasta tule.
Vuotoksesta on helppo löytää argumentteja puolesta ja vastaan. Mutta tämä näytelmä on jo nähty niin monta kertaa ja niin monen vuosikymmenen aikana, että joskus sille on pantava piste.
Altaan rakentaminen on niin monen lukon takana, että niiden avaaminen vie parhaassakin tapauksessa vuosikaupalla. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on joulukuussa muistuttanut, ettei päätös altaan rakentamisesta ole suomalaisten tehtävissä, vaan siihen tarvittaisiin myös EU:n komission hyväksyntä.
Eikä Suomessa muutenkaan ole tapana, että hallitus poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä puuttuu tuomioistuinten päätöksiin. Korkein hallinto-oikeus tyrmäsi vuonna 2002 Vuotoksen rakentamisen. Kaiken tämän jälkeen näkyvillä ei ole oikotietä, jonka päässä lainehtisi Vuotoksen allas. Vaikka seuraava hallitus toista päättäisi, ei sekään vielä olisi tae altaan rakentamisesta. Se takaisi vain monen vuoden oikeuskäsittely- ja valituskierteen.