Oulu Lapissa EY:n tuomioistuimen torstainen päätös on otettu vastaan hyvin ristiriitaisesti, vaikka sen sanamuoto on sinänsä hyvin yksiselitteinen: Suomi ei ole varannut riittävästi Natura-alueita lintujen suojeluun.
Lapin ympäristökeskuksen johtajan Kari Kinnusen mielestä ratkaisu ei velvoita Suomea lisäämään kansainvälisessä IBA (Important Bird Area) -selvityksessä mainittuja kohteita linnuston suojelun erityissuojelualueiksi. Lapissa tällaisia kohteita on yhdeksän, eli kolmannes kaikista kohteista.
"Suojelun kannalta päätöksellä ei ole käytännön merkitystä", Kinnunen sanoo. Hänen mielestään se joutaakin sellaisenaan suoraa päätä arkistoon.
Tilanne on Kinnusen mielestä toinen, jos EU:n komissio edellyttää jatkossa uusia alueita Naturaan. Se on sitten jo ihan toinen laulu ja kulkee omia teitään", Kinnunen sanoo.
Moraalinen
velvoite
Tukea näkemykselleen Kinnunen saa ympäristöministeriöstä. Hallitussihteeri Satu Sundberg sanoo, että tuomioistuin ei ottanut päätöksessään kantaa IBA:n kohdeluetteloon.
"Mielestäni päätös ei siksi myöskään velvoita lisäämään näitä alueita Natura-täydennykseen", Sundberg sanoo.
Lapin luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Markku Kuortti tulkitsee päätöstä täysin päinvastaisesti. "Juridiikasta en tiedä, mutta ainakin moraalisesti se on velvoittava", Kuortti sanoo.
Hänen mielestään Suomen tuleekin lisätä kaikki puuttuvat, tärkeät lintualueet lopulliseen Natura-ehdotukseen. IBA-luettelossa niitä on kaikkiaan 27. Lapin lisäksi pohjoissuomalaisia kohteita on Kainuussa kaksi.
Kohteet
Naturassa
Lapin kiistatta tärkeimmät kohteet ovat Kemihaaran (Vuotoksen) suot ja Karunginjärvi. Ne ovat kuitenkin jo mukana parhaillaan työn alla olevassa Natura-verkoston laajennuksessa. Mitä todennäköisimmin niiden suojelun perusteena tulee olemaan myös lintudirektiivi.
IBA-luettelossa mainitusta 27 tärkeästä lintualueesta 21 on jo mukana Naturassa luontodirektiivin perusteella. Kokonaan siitä puuttuu kuusi IBA-kohdetta, joiden yhteispinta-ala on yli 47 000 hehtaaria. Kemihaaran soiden osuus siitä on noin neljä viidesosaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää lintudirektiivin lisäämistä lintupaikkojen suojeluperusteeksi tärkeänä, koska vain siten linnut voidaan huomioida erilaisten hankkeiden haitta-arvioinneissa.
BirdLife Suomi tulkitsee päätöksen kansainvälisen merkityksen hyvin tärkeäksi. EU:n tulevissa jäsenmaissa on noin kolmannes tärkeistä lintualueista vailla suojelua.
Suomen ja Alankomaiden osalta EY-tuomioistuimesta saadut ennakkopäätökset linjaavat sen mielestä tehokkaasti Natura-verkostojen laatimista tulevissa jäsenmaissa.
IBA on BirdLife Internationalin projekti, jolla pyritään löytämään ja säilyttämään maailman tärkeimmät lintualueet. Suomesta on löydetty 96 IBA-aluetta. Valtaosa niistä on jo suojeltu.