Kun korkein hallinto-oikeus joulun alla 2002 päätti, ettei Vuotoksen tekojärveä rakenneta, moni erehtyi jo uskomaan vuosikymmeniä kestäneen väännön olevan viimein ohi.
Kun maahan ollaan kokoamassa uutta porvarihallitusta, on kuolleeksi luultu hevonen saatu sittenkin piiskattua jaloilleen. Tulevan hallituksen molemmat pääpuolueet kannattavat Kemijoen vesivoimaloita ruokkivaa Vuotosta ja jo 1980-luvun lopulla haudattua Iijoen Kollajan allashanketta.
Vuotos-hankkeen avaamiseen soveltuvaa työkalua on viilattu vuosikaudet. Vesilain uudistusta valmistellut toimikunta päätyi jo kolme vuotta sitten esittämään erimielisessä mietinnössään, että lakiin tehtäisiin eräänlainen Vuotos-pykälä. Sen nojalla valtioneuvosto voisi myöntää poikkeuksen luvanmyöntämisesteestä yleisen edun kannalta tärkeälle hankkeelle -- eli kävellä poliittisella päätöksellä oikeuden ratkaisun yli. Oikeusministeriön valmisteluvastuulle kuuluvan lakiesityksen valmistelu on edennyt verkkaan. Se on kuitenkin valmistumassa ja tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tänä vuonna, todennäköisesti vasta syksyllä.
Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan kirjattaneen lause, jonka mukaan vesilaki uudistetaan ja mahdollisuudet vesivoiman lisäämiseen selvitetään. Jos pidemmälle ei mennä, tällaisenaan muotoilun voinevat vihreätkin hyväksyä.
Poliittisella jyrällä yli
KHO:n kielteinen Vuotos-päätös perustui nykyisen vesilain säännökseen, jonka mukaan lupaa ei myönnetä hankkeelle, jonka vahingolliset vaikutukset ympäristön luonnonsuhteille ja vesiluonnolle ovat huomattavia ja laajalle ulottuvia.
Lainmuutoksen jälkeen voimayhtiö voisi oikeudesta saamansa kielteisen päätöksen jälkeen anoa oikeudessa tyrmätyksi tulleelle hankkeelleen hallitukselta poikkeuslupaa. Jos hallitus myöntää luvan, voidaan hanke lupaviranomaisen teknisen päätöksen jälkeen käynnistää. Eduskuntaan asiaa ei ole kaavaillussa mallissa tarkoitus enää tässä vaiheessa tuoda.
Ympäristöministeriö on vastustanut poikkeuspykälää ja kirjautti jo lakiuudistusta valmistelleen toimikunnan mietintöön eriävän mielipiteensä.
Suojeltuja alueita
KHO:n Vuotos-päätöksen jälkeen kaavaillulla allasalueella sijaitsevat Kemihaaran suot liitettiin Naturaan ja luonto- ja lintudirektiivien suojiin. Varsinkin keskustassa on elätelty ajatusta soiden vaihtamista johonkin muuhun vastaavaan alueeseen.
Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä myöntää, että luonnonsuojelulain ja EU:n Natura-säännösten nojalla vaihtomahdollisuus on teoriassa olemassa. Alueiden pitää olla kuitenkin vähintään samanarvoiset ja sijaita samoissa olosuhteissa. Iijokeen suunniteltu Kollajan allas poikkeaa Vuotoksen tapauksesta sikäli, että sen uhkaamat kosket on suojeltu nimeltä mainiten vuonna 1987 säädetyssä koskiensuojelulaissa.
Kaarikivi-Laineen mukaan altaan rakentaminen edellyttäisi nykyisen koskiensuojelulain purkamista osittain tai kokonaan. Ympäristöministeriön kanta on hänen mukaansa ollut ja on edelleen, että suojelukohteiden tuhoaminen poliittisella poikkeuslupajärjestelmällä ei ole hyväksyttävää.