Arvokasta Rokuan harju- ja dyynialuetta näivettävän vesikadon syistä on saatu ensimmäisiä viitteitä. Tutkijat yllättyivät siitä, miten paljon vettä valuu vaarojen laidoille kaivettuihin ojiin.
Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueella sijaitsevalla Rokualla on noin 40 lampea ja järveä. Monissa niistä vedenpinta on laskenut jo vuosien ajan. Osana viime vuonna aloitettua tutkimusta kokeillaan, voidaanko Ahveroinen-lammen pintaa nostaa noin puolella metrillä pumppaamalla siihen pohjavettä.
Professori Hannu Gehör Oulun yliopiston geotieteiden laitokselta sanoo, että Rokuan reuna-alueiden ojien kautta purkautuvan veden määrä yllätti.
"Viime kesän kuivimpana kautena suurimmat yksittäiset virtaamat eräissä laskuojissa olivat jopa 13 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Mitattuja virtaamia laskuojissa oli yhteensä noin 45 000 kuutiometriä. Koko harjualueella pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 70 000 kuutiometriä vuorokaudessa."
Tutkijat eivät halua tässä vaiheessa suoraan syyttää ojituksia Rokuan vesikadosta. Merkittävä osa pohjavesistä purkautuu luontaisesti ympäröiville soille, mutta ojitukset ovat voineet ainakin nopeuttaa veden purkautumista.
Tarve
lisätutkimuksiin
Järvistä, pohjavesistä ja ojista otetut vesinäytteet kertovat, että sama vesi virtaa koko alueella. Ojiin purkautuvat vedet ovat geokemiallisen koostumuksensa ja isotooppisuhteidensa perusteella täysin rinnasteisia Rokuan pohjavesien kanssa.
Kokeissa on selvinnyt, että pitkään kuivilla olleen rannan vedenpidätyskyky on alentunut. Ilmiö uhkaa tehdä vesikadosta pysyvän, sillä vaikka vesi nousisi, se ei välttämättä pysyisi järvessä yhtä hyvin kuin ennen.
"Tämä on yksi asia, mikä pitää selvittää. Vedenjättämäalueiden pidätyskykyä voitaisiin kenties parantaa dolomiitilla. Kokonaisuudessaan vesiasiat ovat arkoja, sillä niihin liittyy paljon tunteita. Rokua on arvokas alue, ja sen vesikato perusteellisen tutkimisen arvoinen", Gehör toteaa.
Harjuille on jo asennettu uusia pohjavesiputkia. Niiden kautta voidaan ottaa vesinäytteitä sekä seurata pohjaveden pintavaihtelua, virtaussuuntia ja nopeuksia.
"Olisi tärkeää selvittää koko alueen pohjaveden virtaukset ja se, millaisia vettä pidättäviä kerroksia maaperässä on. Tutkimuksiin haetaan rahaa
EU:lta. Toinen ohjelma on viiden maan yhteinen, erilaisia vesiongelmia selvittävä hanke."
Eräiden Rokuan järvien pinnat ovat laskeneet parin vuosikymmenen aikana noin puolitoista metriä. Aikaisemmin kangasmetsän rantapenkkaan rajautuneille järville on muodostunut heinää ja pajukkoa kasvavia rantoja.
Vedenotto
vähäistä
Rokualta otetaan pohjavettä neljältä ottamolta yhteensä noin 800 kuutiometriä vuorokaudessa. Alueella muodostuvaan pohjavesimäärään verrattuna merkitys on hyvin vähäinen.
Vettä katoaa muuallakin. Kehittämispäällikkö Eero Merilä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että ilmiö on tuttu ainakin Koillismaalla, Taivalkosken ja Kuusamon välillä. Sielläkin vesi on vähentynyt harjulammissa.
"Kyseessä on sen verran iso asia, että syyt pitää selvittää. Toistaiseksi on esitetty lähinnä erilaisia mielipiteitä. Metsäalakin on kieltänyt ojitusten vaikutuksen vesikatoon, mutta kyllähän ojista mitatut virtaamat ovat merkittäviä. Osittain asiaan saattaa vaikuttaa jopa suursäätilan muutos", Eero Merilä sanoo.