Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa, arvioi Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY). Puolet hylätyistä kissoista joudutaan lopettamaan.
– Löytöeläintaloon päätyneistä kissoista vain joka kymmenes palaa takaisin omaan kotiinsa, kun koirista yhdeksän kymmenestä palautuu omistajalleen, sanoo liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.
Kissan omistajan paikantaminen olisi helpompaa, jos kaikki kissat olisivat sirutettuja. Pullin mukaan omistajat siruttavat yleensä vain rotukissoja.
– Maatiaiskissojen siruttamista saatetaan pitää turhana. Kun kissa katoaa, on helpompaa hankkia vain uusi ilmainen pentu.
Euroopan komissio valmistelee eläinten hyvinvoinnin yleisdirektiiviä. Direktiivin alaisuuteen olisi tärkeää saada myös lemmikit, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok.). Tunnusrekisteri olisi yksi direktiivin osa.
– Jatkossa meillä pitäisi olla yhteinen rekisteri, josta oman lemmikkinsä löytää. Tarkoituksena ei ole sakottaa navettakatteja, Pietikäinen sanoo.
– Jos joku tienaa lemmikin myymisellä, silloin eläimessä pitää olla siru.
Pietikäinen ei vielä osaa arvioida, milloin rekisteri otettaisiin käyttöön.
Sinnikkyyttä kissan etsimiseen
Villiintyneet kissat työllistävät löytöeläintaloja. Mira Ekholm-Martikainen on SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja, ja hän kertoo saavansa joka päivä viidestä kuuteen puhelua, joissa ihmiset ilmoittavat villikissapopulaatioista.
Pullin mukaan villikissaongelmalta vältyttäisiin leikkauttamalla varsinkin sellaiset kissat, jotka ulkoilevat vapaana. Sterilointi vähentää myös vaelteluintoa, jolloin kissan riski jäädä esimerkiksi auton alle pienenee huomattavasti.
Asennemuutos lisäisi selvästi kissojen hyvinvointia. Ei-toivotut pennut saatetaan edelleen hukuttaa, ja pentutehtailijoille kissat ovat vain tuotantovälineitä, Pulli sanoo. Kadonnut kissa ei ole yhtä kuin kuollut kissa.
– Heti ei kannata olettaa, että kissa on päätynyt ketun suuhun. Keväällä kadonnutta kissaa kannattaa etsiä vielä syksylläkin.
