Oulujoen vesi on sadan vuoden ajan kulkenut kaupunkilaisten koteihin kunnallisen vesilaitoksen avustuksella. Hanke lähti alkuun, kun vesi-insinööri Robert Huber vieraili Oulussa valtuuston kutsumana 1886 tutustumassa kaupungin vesilaitossuunnitelmiin. Hän ihasteli Oulujoen veden laatua todeten, että runsaampaa ja parempaa vettä tavataan harvoin.
Kunnallinen vesihuolto käynnistyi 12. marraskuuta 1902, kun veden pumppaus aloitettiin Kurkelan rannasta Heinätorin ja Palokunnan puiston vesisäiliöihin. Ennen Oulua vesilaitostoiminta oltiin aloitettu 1800-luvun lopulla vain Helsingissä ja Tampereella.
Ensimmäisen vesijohto-verkoston pituus oli noin kolme kilometriä, tuolloin vesi kelpasi juotavaksi sellaisenaan. Nyt runkovesijohtoa on 580 kilometriä ja vettä toimitetaan 120 000 ihmiselle noin 15 000 liittymään kahdesta puhdistuslaitoksesta.
Alkuperäisiä vesijohtoja on edelleen käytössä muutaman sadan metrin matkalla niin Intiön vesitornin liepeillä, kuin kaupungintalon kupeessakin.
"Valurautaiset putket ovat pysyneet niin hyvässä kunnossa, ettei niitä ole tarvinnut vaihtaa", kertoo Oulun Veden johtaja Pekka Pesonen.
Menneisyys kansiin
Oulun Vesi vietti satavuotisjuhliaan keskiviikkona sadan viidenkymmenen kutsuvieraan voimin. Juhlassa julkistettiin Oulun Veden satavuotishistoria, jonka kirjoitti filosofian tohtori Turo Manninen. Manninen on kirjoittanut Oulun kaupungille myös puhelinlaitoksen historian sekä kaupungin historian kuudennen, vuosia 1945-1990 käsittelevän osan.
Manninen aloitti Ei vettä rantaa rakkaampaa -nimeä kantavan historian kokoamisen vuonna 2000, painopisteen hän säilytti vesilaitoksen muuttumisessa kaupungin liikelaitokseksi. Lähdeaineistona käytettiin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoja, laitosten ja lautakuntien toimintakertomuksia, rakennuskonttorin, -toimiston ja -viraston kirjeenvaihtoa sekä kirjoja ja sanomalehtiä.
"Kirjan nimi tuli mieleeni jo ennen kuin olin kirjoittanut sanaakaan. Nimessä rannat ovat Kurkelan, Hintan ja Taskilan rantoja ja vesi Oulujoen vettä", Manninen toteaa.
Vesi on peruspalvelu
Juhlapuheen pitänyt alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen muistuttaa suitsutuksen lomasta, ettei kaikkialla maassa vesihuolto suju kuten Oulussa. Etelä-, Itä- ja Keski-Suomen haja-asutusalueiden asukkaat ovat pulassa kaivojen kuivuessa, kun kuiva vuosi vaati verojaan.
"Nyt meneillään olevaa tilannetta tulee seurata ja sen vaikutukset on syytä kirjata ylös tarkasti, jotta yhteiskuntamme tulevaisuudessa entistä paremmin kykenee selviytymään myös luonnon aiheuttamista yllätyksistä. Puhtaan veden saanti on yhteiskunnallinen peruspalvelu", Korhonen toteaa.
Oulun veden lähitulevaisuuden suurin haaste on Viinivaaran pohjavesien varaaminen Oulun käyttöön. Vastustustakin herättänyt noin 45 miljoonan euron hanke ratkeaa ensi vuoden puolella.
"Veden saannin suhteen pitäisi pystyä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Hyvissä ajoin varautuminen on tarpeen", Pekka Pesonen tähdentää.
