Avaruusasema Alfa
Mtv3 SciFi-kanavalla to-ma.
Miekka ja kypärä esittelee nuorisokulttuurin tärkeitä vuosilukuja.
1984:n ja 2001:n jälkeen maagisin vuosiluku on 1999. Silloin Antikristuksen piti ilmaantua maan päälle (John Carpenterin elokuvassa Pimeyden ruhtinas), kuusta löytyi salaperäinen musta monoliitti (Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: avaruusseikkailu) - ja kuu suistui radaltaan.
Mikäli viimeksi mainittu tapaus ei tunnu tutulta, kannattaa luoda silmäys MTV3 Scifi -maksukanavalle. Siellä pyörii uusintana tv-sarja Avaruusasema Alfa, alkukieliseltä nimeltään Space: 1999. Brittiläisessä tieteisseikkailussa kuuhun sijoitettu ydinjäte räjähtää ja nakkaa kiertolaisen tuuliajolle ulkoavaruuteen. Kuunpäällisen Alfa-tukikohdan asukkaat saavat selviytyä miten taitavat vihamielisessä kosmoksessa.
Tästä kaikesta on siis kymmenen vuotta. Space: 1999:n pilottijakson filmaamisesta on puolestaan 35 vuotta, mutta ensi-iltansa sarja sai vasta kaksi ajastaikaa myöhemmin, 1975. Heti seuraavana vuonna Avaruusasema Alfan ensimmäinen tuotantokausi villitsi pojannassikoita Suomessa. Välituntikeskusteluissa ei kuitenkaan puitu puupökkelömäisten henkilöhahmojen kohtaloita, vaan sarjan erikoisefektejä.
Ne olivatkin aikansa huippuluokkaa, selvästi uudempaa sukupolvea kuin edeltäneessä tieteisvillityksessä Avaruusmatkassa (eli Star Trekissä). Erikoistehosteohjaaja Brian Johnson oli työskennellyt 2001: avaruusseikkailussa, ja Alfan lavasteet olivat osaltaan vakiinnuttamassa Kubrickin elokuvan alullepanemaa kliinistä, kirkasta ja kulmikasta tyyliä.
Ihastelun kohteena oli erityisesti alfalaisten päätyökalu, Eagle-alus, jonka nousut, lennot ja laskeutumiset olivat joka jakson huippukohtia. Suosiota kuvastaa se, että muovipienoismallien suurvalmistaja Airfix toi markkinoille koottavan Eaglen. Se istui mukavasti toisen maailmansodan hävittäjälentokoneiden rivistöön.
Mutta voih! Tyhmät aikuiset, kuten lastentarhaopettajat ja television ohjelmaneuvosto, huolestuivat sarjan pelottavuudesta, ja marraskuussa sen esittäminen keskeytettiin. Kalevassakin tv-kolumnisti M.A. Isteri lausui tuomitsevan sanansa:
"Hyvää Avaruusasema Alfassa ovat vain värikuvaus ja aseman kojeet ja laitteet."
Jäyhä komentaja John Koenig (Martin Landau) oli kuitenkin jäänyt lähtemättömästi mieleen, ja pian aloitteleva filmihullu bongasi naaman Alfred Hitchcockin Vaarallisesta romanssista, jossa Landau esitti pääroiston oikeaa kättä. Sittemmin puupökkelö paljastui arvostetuksi luonnenäyttelijäksi (mm. Rikoksia ja rikkomuksia, Tucker - mies ja unelma) ja nappasi jopa sivuosa-Oscarin Bela Lugosin roolista Tim Burtonin elokuvassa Ed Wood. Siitä on 15 vuotta...