Vuosien työt­tö­myys­put­ki katkesi

Kemiläinen Pasi Kujanpää, 40, ei muistele kaiholla yhdeksän vuoden työttömyysputkeaan. Taloudellisesti oli tiukkaa, mutta harrastukset pitivät pinnalla. Välillä tuntui, että työvoimatoimistokin oli unohtanut miehen tietokoneidensa syövereihin. Kemissä kehitellään nyt paikallisia rohtoja kansantautiin.

Homma hyppysissä. Pasi Kujanpää pääsi pitkän työttömyyden jälkeen vakinaiseen leipään kiinni säätiöllä.
Homma hyppysissä. Pasi Kujanpää pääsi pitkän työttömyyden jälkeen vakinaiseen leipään kiinni säätiöllä.
Kuva: Jouni Knihtilä

Kemiläinen Pasi Kujanpää, 40, ei muistele kaiholla yhdeksän vuoden työttömyysputkeaan. Taloudellisesti oli tiukkaa, mutta harrastukset pitivät pinnalla. Välillä tuntui, että työvoimatoimistokin oli unohtanut miehen tietokoneidensa syövereihin.

"Yksi pätkä tarjottiin, mutta en saanut sitä. Ja olihan niitä löydä itsesi -kursseja, mutta sanoin, etten ole hukassa, vaan työn tarpeessa", Kujanpää kertoo.

Kun sitten Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön kutsu kävi, Kujanpää lähti piruuttaan katsomaan, mitä moinen pitää sisällään. Menetettävää ei ollut.

Peruskoulun ja vuoden autoasentajalinjaa käyneellä Kujanpäällä oli takanaan kirjava työura ja viisi vuotta siivousalan yrittäjänä. Yritys hiipui avioeroon. Puualan yrityskin oli mielessä pitkään, mutta ajatus hautautui rahoituksen puutteeseen.

Kujanpää korjaili jonkin aikaa kuntouttavan työtoiminnan merkeissä huonekaluja kierrätykseen, korjauksiin ja kodinpalveluun keskittyneessä Monitarmossa, ja sen jälkeen toimisto- ja lähettitehtäviin työharjoittelussa.

Muutamien kuukausien jälkeen homma vakinaistettiin ja nyt hän on ollut jo puoli vuotta vahtimestari-lähetin töissä säätiöllä.

"Itsenäinen ja vaihteleva työ, olen tyytyväinen", Kujanpää kuvailee liikkuvaa työmaataan. Tehtäväkuvaan kuuluu pitää talon logistiikka rasvassa hoitamalla muun muassa sisäistä ja ulkoista postiliikennettä, ostoja ja pienmateriaalihankintoja.



Kaupungille ei
enää pätkätöihin


Pasi Kujanpää on yksi niistä kemiläisistä pitkäaikaistyöttömistä, joiden elämäntilanteeseen tartuttiin, kun kaupunki antoi työllisyysrahansa säätiön käyttöön. Kemi ja säätiö aloittivat vuoden alussa viisivuotisen yhteistyön, jonka perusteella kaupungin rakenteellista työttömyyttä yritetään taltuttaa uudenlaisin lääkkein.

Aikaisemmin kaupunki on käyttänyt työllistämistukirahansa pitkälle oman organisaation aukkojen paikkaamiseen palkkaamalla ammattiväkeä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sijaisiksi. Nyt sijaisten tarvetta on vähennetty vakinaistamisten kautta.

"Yhtenä tavoitteena on ollut, että kaupungin henkilöstö on ammattilaisia ja henkilöstön määrä on oikein mitoitettu. Organisaatiossa alkoi olla liian iso määrä työllistettyjä, joten piti keksiä muita keinoja", kaupunginkamreeri Matti Tölli sanoo. Tölli vetää työllistymisen seurantaryhmää.

Tölli myöntää, että kaupungin työllistäminen kohdistui takavuosina tavallaan väärään joukkoon eli ammattihenkilöstöön. Pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistettävät jäivät oman onnensa nojaan. Lakimuutoksetkin ovat viime vuosina patistelleet kuntia työllistymistä edistävään toimintaan. Työhönvalmennussäätiön tapaiset yksiköt on todettu sopiviksi työkaluiksi.

Rekrytointipolitiikassaan kuntien on syytä katsoa jo myös nurkan takana odottavaan aikaan. "Kun suuret ikäluokat eläköityvät, ammattihenkilöstö tulee sijoittumaan normaaleille työmarkkinoille. Sen saatavuudesta aiheutunee vielä aikamoisia ongelmia."



Tässä mittakaavassa
vain Kemissä


Työhönvalmennussäätiö on alueellinen sosiaalipalveluiden tuottaja, jossa on Kemin kaupungin, seurakunnan ja Keminmaan kunnan lisäksi kymmenen sosiaali- ja terveysjärjestöä. Kemin alueella sillä on ainoana Kansaneläkelaitoksen mandaatti sosiaalisen kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen järjestäjänä.

Kemin kanssa solmittu työllistämispaketti on säätiölle avaus uuteen. Vastaavanlaisia säätiöitä on eri puolilla maata kaikkiaan kahdeksan, mutta muualla ne eivät toistaiseksi ole lähteneet näin mittavaan työllistämiseen, jossa on tarkoitus perata läpi yhden kunnan koko pitkäaikaistyöttömien joukko.

Noin viidennes tähänastisista asiakkaista on päässyt kiinni vakinaiseen työn syrjään avoimilla työmarkkinoilla, osa ohjautunut kurssitukseen ja koulutukseen. Vajaalla kolmanneksella homma ei yksinkertaisesti ole toiminut, ja säätiönkin on pakko nostaa kädet pystyyn. Muun muassa vakava alkoholiongelma ja työelämään valmentautuminen on mahdoton yhtälö. Asiakkaiden ikähaarukka on ollut 26-61 vuotta.

Korhosen mukaan säätiöstä poistuvat eivät kuitenkaan jää tyhjän päälle. "Vaihtoehdottomuuden tilaa ei enää ole. Jos ei muuta, niin tämä jakso on antanut ainakin ajattelemisen aihetta ja lisännyt asiakkaiden vaatimustasoa."

Jo nyt säätiön ja kaupungin sopimus on alentanut toimeentulotukimenoja, joka on ollut yksi tavoitteista. Kolmen viime vuoden aikana Kemin pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut noin 370 henkilöön.

Ilmoita asiavirheestä