Vuosien työ toi Ke­mi-Tor­nioon te­räs­osaa­jien kes­kuk­sen

Jaloterässtudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta vie vieraansa studion tuhtien ja tietotekniikalla maustettujen koneiden maailmaan.

Jaloterässtudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi ja merikontin pienoismalli. Kauppi harmittelee, että Outokumpu on poikinut hyvin sille alihankkijana toimivia konepajoja, mutta tuotteiden valmistus ei ole lähtenyt liikkeelle.
Jaloterässtudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi ja merikontin pienoismalli. Kauppi harmittelee, että Outokumpu on poikinut hyvin sille alihankkijana toimivia konepajoja, mutta tuotteiden valmistus ei ole lähtenyt liikkeelle.

Jaloterässtudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta vie vieraansa studion tuhtien ja tietotekniikalla maustettujen koneiden maailmaan.

Syvävetopuristin, robotisoitu hybridilaser-hitsaussolu ja suurpainemuovain ovat esimerkkejä värkeistä, joilla prototehtaassa terästä taivutellaan tuotteiksi.

Tuotteistaminen on vielä kortilla, vaikka Outokummun jättiyksikkö on valssannut Röyttänniemellä jo vuosikymmeniä ruostumatonta terästä.

Jaloterässtudio pystytettiin nykyisiin ammattiopisto Lappian tiloihin kuluvalla vuosikymmenellä. Kolme vuotta sitten päättyneen projektin tavoitteet olivat kovat, mutta odotukset jäivät puolitiehen.

"Teknologian haltuunotto käynnistyi vasta myöhemmin sen jälkeen, kun toimitilojen rakentaminen ja laiteinvestoinnit oli tehty. Jo silloin tehtiin merkittävääkin tuotekehitystä, mutta siitä syntynyt liiketoiminta valui pääosin muualle", Lappian aikuiskoulutusjohtaja Martti Holster muotoilee.

Kaupin mukaan tavoitteena ei ole enää luoda 200 uutta työpaikkaa, vaan keskittymä, joka oikeasti pystyy tukemaan alueen yritysten tuotekehitystä niin Tornion valmistamasta jaloteräksestä kuin Ruukin ultralujista hiiliteräksistäkin.

Ammattikorkea ja Lappia ovat nyt saman hallinnollisen katon alla, byrokraattiset väliseinät on kaadettu, ja ammattikorkean soveltava materiaalien käytettävyyden tutkimustoiminta on saatu valjastettua kokonaisuuteen. Kun opinahjojen tekniikan opettajat lasketaan mukaan, tuotekehityksen hiileen puhaltaa tarvittaessa puolensadan osaajan verkosto.

"Tällaista keskittymää ja innovaatioympäristöä saa etsiä kaukaa Euroopasta. Mistään muualta Suomesta ei saa niin korkeatasoista ruostumattoman teräksen koulutusta kuin meiltä", Kauppi kehaisee.

Lue lisää lauantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä