Hyvin meni! Vuosi vaihtui.
Uusi Oulu aloitti.
Onko joku huomannut muutoksen arkisessa elämässään?
En ainakaan minä. Verokorttikin tulee käyttöön vasta helmikuun alusta. Ehkäpä sitten saatan päästää tilipäivänä kahvikupillisen verran ärräpäitä.
Silloinkin noidun Yle-veroa. Se rokottaa tilipussiani ankarammin kuin uuden Oulun tuoma veronkorotus.
Uudenvuodenjuhlat kuuluivat onnistuneen niin liitoskunnissa kuin Oulun Raksilassa.
Sen verran ystäväni ovat ärisseet tuosta pääjuhlasta, että screeni oli sijoitettu pesäpallo-stadionilla puoleen kenttään päin p:tä, siis pääkatsomoa.
Niinpä osa juhlavieraista oli joutunut tuijottamaan tyhjää näytön takapuolta.
Ymmärrän harmistuksen.
Juhlallisuuksien toinen heikko kohta oli ollut äänentoisto. Vasta nuori runonlausuja oli kuulunut sinne jättinäytön taakse. Muut puheet olivat kadonneet jonnekin eetteriin.
Kolmas heikko kohta oli ollut liikenne. Autosumppu oli ollut Raksilan seudulla kuulemma aikamoinen.
Moni oli miettinyt, mahtaako Raksila olla sopiva paikka 10 000 hengen areenalle?
Tuossa uuden Oulun juhlassa oli eräiden arvioiden mukaan 10 000 oululaista, kun varovaisemmat tulkinnat tyytyivät 6 000 juhlijaan.
Joka tapauksessa juhla tavoitti vähintäänkin odotetun verran kaupunkilaisia.
Tulipa aluksi perisuomalaiseen tapaan sievästi haukuttua koko juhlat, joten annetaanpa niitä kehuja.
Ilotulitus oli ollut komea. Se oli ollut äänekäs, näyttävä ja ruudinkatkuinen.
Voiko ilotulitukselta enempää vaatia?
Tuttavani ihmetteli, voiko ilotulitteilla laskea pieniä valoverhoja alas taivaankannelta? Olivat näyttäneet nuo verhot ihan Stockmannin ja Rotuaarin jouluvaloilta.
Ikuisena hapannaamana ja ilonpilaajana jätin itse juhlallisuudet harkitusti väliin. Pysyin kotona koko uudenvuodenyön.
Ratkaisu oli oikea.
Turvauduin nettiin. Seurasin juhlallisuuksia suorana kotona.
Äänet kuuluivat, screenit pelasivat ja liikenne jääkaapille sujui joustavasti ilman ruuhkia.
Ilotulituskin näkyi aivan hyvin. Liiasta äänekkyydestä pääsi eroon kääntämällä kaiuttimien namikkaa pienemmälle.
Kotiin välittyi tunnelma onnistuneesta juhlasta. Juhlassa ei sorruttu pröystäilyyn. Ne olivat oululaisten näköiset: vähän tosikot ja arkiset.
Tässä on syytä korostaa, että vahva mielipide on muodostettu kuulopuheiden ja videokuvan perusteella.
Uuden Oulun ensimmäisen viikon aikana ei kuulunut mutinoita palvelujen puutteesta.
Tärkeimmät puheenaiheet olivat paikallinen sää ja lumitilanne.
Se täytyy huomata, että runsas lumentulo ei aiheuttanut liikenteessä läheskään sellaista paniikkia kuin pääkaupunkiseudulla on vastaavissa sateissa nähty.
Uusi Oulu on onnistunut putsaamaan katunsa hyvinkin säällisessä ajassa. Kinokset oli kuskattu loppuviikosta kaupungin keskustasta jo pääsääntöisesti lumenkaatopaikoille.
Päivystävä palomestarikaan ei ollut loppuviikosta jakamassa jäähyjä.
Vaikka osa Rotuaarista on lämmitetty ja Oulukin on liki 200 000 asukkaan kaupunki, kannattaa talvella kurkata edelleen ensin ulos ikkunasta ennen kuin lähtee takki auki viilettämään.
Eikä pakkasmittariinkaan katsahtaminen ole pahaksi.
Uusi Oulu on nyt Oulu. Siinä ovat Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii.
Kun Haukiputaalla joku rysäyttää kolarin, voidaan kertoa, että Haukiputaalla.
Jos juttua heitetään kauemmaksi, saatetaan sanoa, että Oulussa Haukiputaalla.