Vuosi 1918 hiertää yhä

Vanhalla hautausmaalla Kajaanissa siunataan tänään sunnuntaina yhdeksän vuonna 1918 teloitettua punaista. Viimeinen teloitus oli tasan yhdeksänkymmentä vuotta sitten, huhtikuun 20. päivänä vuonna 1918, kun hautausmaalla ammuttiin kaksi Kajaanin vasemmiston johtomiestä, Kalle Niemi ja Santeri Kari.

Vuonna 1918 teloitettujen yhteissiunaus pidetään Kajaanin vanhalla hautausmaalla Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Muistokivi sijaitsee hautausmaan keskiosassa lähellä uurnalehtoa ja Kainuun suurinta puuta.
Vuonna 1918 teloitettujen yhteissiunaus pidetään Kajaanin vanhalla hautausmaalla Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Muistokivi sijaitsee hautausmaan keskiosassa lähellä uurnalehtoa ja Kainuun suurinta puuta.

Vanhalla hautausmaalla Kajaanissa siunataan tänään sunnuntaina yhdeksän vuonna 1918 teloitettua punaista. Viimeinen teloitus oli tasan yhdeksänkymmentä vuotta sitten, huhtikuun 20. päivänä vuonna 1918, kun hautausmaalla ammuttiin kaksi Kajaanin vasemmiston johtomiestä, Kalle Niemi ja Santeri Kari.

Kaikkiaan Kajaanissa teloitettiin yhdeksän punaista. Teloitettuja on tiettävästi haudattu paikalle, jossa sijaitsee nyt Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistokivi. Ainakin osa vainajista jäi vaille hautaan siunaamista.

Siunauksessa ei vainajien nimiä mainita, koska kaikkien omaisille ei ole saatu sanaa.



Siunaus suututtaa ateisteja


Yhteissiunaus on herättänyt pahaa verta jo ennakkoon. Eläkeläiset ja ateistit Erkki Koskelo ja Eeli Väisänen hämmästelivät yleisönosastokirjoituksessaan siunaamista, koska heidän mielestään siunaaminen tarkoittaa sitä, että kirkko yhä hyväksyy valkoisten tekemät murhat. "Se on murhattujen punaisten muiston hävytöntä häpäisyä", miehet toteavat.

Vuonna 1918 kaikkien oli kuuluttava kirkkoon, myös ateistien. Uskonnonvapauslain myötä vuonna 1923 kirkosta eroaminen tuli mahdolliseksi. Koskelon ja Väisäsen mielestä teloitettujen muodollinen kirkkoon kuuluminen ei oikeuta kirkkoa siunaamaan heitä.

Aloitteen teloitettujen siunaamisesta teki vasemmistoliittolainen kirkkovaltuutettu Raili Myllylä. Hänen mielestään kenelläkään ei ole oikeutta omia sen ajan ihmisten mielipiteitä. "On kyse vainajien tasavertaisuudesta. Emme voi tietää, mitä 1918 teloitetut ajattelivat kirkosta. Siihen aikaan kaikki siunattiin kirkollisesti, mutta nämä yhdeksän jäivät siunaamisesta paitsi."

"Olen iloinen, että Kajaanin seurakunta käsitteli aloitteen ja tarttui asiaan."

Vasemmistoliittolainen poliitikko Vesa Kaikkonen otti teloitettujen siunaamisen esiin vappupuheessaan jo kymmenisen vuotta sitten ja lähetti terveiset kirkolle. Kaikkosen äidin isän veli Severus Hyvönen ammuttiin Kajaanijoen jäälle hautausmaan rinnettä vasten keväällä 1918.



Vihanpitoa ei pidä jatkaa


"Kirkko ei toiminut oikein vuonna 1918, kun se asettui teloittajien puolelle ja kieltäytyi siunaamasta punaisia, vaikka he olivat seurakunnan jäseniä. Pappeja oli jopa seuraamassa teloituksia. "

"Sukulaisiani ja varsinkin uskonnollista äitiäni on vaivannut, ettei Severus saanut viimeistä palvelusta kirkolta. Olisin kyllä odottanut, että kirkko olisi tehnyt asiassa aloitteen."

Kaikkosen mielestä vihanpitoa ei pidä jatkaa yli sukupolvien.

Kajaanissa ei ollut sotatoimia vuonna 1918. Punaisten teloituksia voi pitää pelotteluna. Punakapinallisina ammuttiin Kaikkosen mukaan syrjäkylien miehiä, kuten Hyvönenkin, joka haettiin kotoaan Sotkamon Tuhkakylältä.

Kajaanin Sissirykmentissä valkoisten puolella taistellut Urho Kekkonen ei osallistunut Kajaanin teloituksiin.