Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuorotyö lisää terveysriskejä huomattavasti. Erikoistutkija Mikael Sallisen ja tutkimusprofessori Mikko Härmän tutkimustulokset paljastavat epäsäännöllisen työn aiheuttavan muun muassa hormonaalisia häiriöitä jo lyhyellä aikavälillä.
"Yötyöläisten univaje aiheuttaa muun muassa stressihormonien kohoamista. Unihäiriöt vaikuttavat myös sokeriaineenvaihduntaan ja siihen liittyvään hormonitoimintaan. Esimerkiksi ruoansulatusta stimuloivat hormonit lisääntyvät ja vaikuttavat näläntunteen lisääntymiseen. Henkilölle tulee osittainen insuliiniresistenssi eli diabetekseen liittyviä muutoksia. Tätä esiintyy jopa nuorilla henkilöillä, jotka ovat valvoneet muutamia päiviä", Mikko Härmä kertoo.
Erityisen huonoksi Härmä arvioi tilanteen teollisuuden jaksotyössä, jossa suojelumääräykset ovat löysät. Kaikkein huonoimmat työajat ovat liikenneammateissa. Härmä moittiikin eriarvoisuutta työaikajärjestelyissä eri sektoreilla.
Suomi kärjessä
EU:n työaikavertailun mukaan Suomi sijoittuu yötyöläisten määrässä kärkeen Iso-Britannian kanssa. Suomessa noin 20 prosenttia palkansaajista tekee joskus yötyötä. Vähiten vuorotyötä tehdään Tanskassa.
Erot Tanskan ja Suomen välillä selittyvät Härmän mukaan teollisuusalojen eroissa. Perinteiset yötyöalat, sairaanhoito ja pelastuslaitokset ovat molemmissa maissa voimakkaat, mutta Suomessa muita vuorotyöaloja, kuten metalliteollisuutta ja paperiteollisuutta on enemmän.
Yötyötä ei Härmälän mukaan voida merkittävästi vähentää. Suomi on kansainvälisesti sidoksissa esimerkiksi yhtenäiseen taloudelliseen järjestelmään. Maalle joustavat työajat ja ympärivuorokautinen tuottavuus ovat suuri kilpailuetu.
"Vuorotyön järjestämisellä voidaan vaikuttaa paljonkin. Haittoja voidaan vähentää järkeistämällä työvuorovälejä ja palautumisaikoja."
Viime vuosina yötyö on lisääntynyt erityisesti palvelualoilla ympärivuorokautisen liikenteen ja palvelujen myötä. Myös media-alalla poikkeavat työajat ovat lisääntyneet huomattavasti.
"Suomessa tarvitaan kansallista uniremonttia. Yhteiskunnallisella tasolla ja yrityksissä voidaan kysyä, pitääkö tehdä niin hankalia työvuoroja." Terveysriskit ovat tutkijan mukaan huolestuttavia ja parannustyöhön olisi ryhdyttävä pikaisesti.
"Työaikalaki tehtiin kymmenen vuotta sitten. Silloin ei tiedetty riskeistä vielä paljoakaan. Jos työaikalakia pitäisi perustella nyt, tulisi siitä paljon jämäkämpi. Säännöksiä tulisi harkita uudelleen."