Vuorotteluvapaan vakinaistaminen näyttää yhä todennäköisemmältä. Vääntöä käydään lähinnä siitä, millä ehdoilla vakinaistaminen tapahtuu, kertoo työryhmässä istuva SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne.
Jyrkänteen mukaan vuorotteluvapaan tulevaisuutta on pohdittu koko ajan siinä hengessä, että vuorotteluvapaa vakinaistetaan. "Poliittinen paine on sen verran kova, että vakinaistaminen koetaan merkittäväksi päätökseksi, vaikka kaikki eivät siitä pidäkään", Jyrkänne sanoo.
Kymmenen vuoden ajan kokeiltu vuorotteluvapaa on katkolla vuoden lopussa. Epätietoisuus vuorotteluvapaan jatkosta on lisännyt merkittävästi kiinnostusta vapaan hakemiseen.
Juuri valmistuneen valtakunnallisen tilaston mukaan viime vuonna yhteensä 12 014 henkilöä käytti mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Vapaalle jäävistä lähes 70 prosenttia oli naisia.
Kuntasektorilla naisten osuus vuorotteluvapaalle jäävistä on vieläkin suurempi; viime vuonna melkein 85 prosenttia vuorotteluvapaan pitäneistä oli naisia.
Oulussa naisten osuus ei ole noussut yli 80 prosentin, mutta lähellä valtakunnan tasoa liikutaan. Kaupungin henkilöstöpäällikkö Tellervo Koivikko kertoo, että naisten osuus vuorotteluvapaan käyttäjistä on Oulun kaupungilla vajaa 80 prosenttia.
Suurin yksittäinen vuorotteluvapaita käyttävä hallintokunta Oulussa on sosiaali- ja terveystoimi. Kaupungin yhteensä noin 9 600 työntekijästä 200--240 henkilöä käyttää vuosittain vuorotteluvapaamahdollisuutta.
Valtion palveluksessa naisten osuus ei yllä läheskään kuntasektorin luokkaan, mutta valtiollakin reilusti yli puolet vuorotteluvapaan ottajista on naisia.
Yrityksissä vuorotteluvapaata käytetään tasaisemmin. Esimerkiksi viime vuonna vuorotteluvapailla oli yrityksissä kaikkiaan 4 570 henkilöä, joista puolet oli miehiä.
Vuorotteluvapaan suosio on viime vuosina kasvanut. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2006 vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi lähes kahdella tuhannella. Nousua oli tasaisesti joka sektorilla.
Kunnissa vuorotteluvapaalle jäävien sijaisuusjärjestelyjä joudutaan usein ketjuttamaan. Henkilöstöpäällikkö Tellervo Koivikon mukaan vuorotteluvapaalle jäävän tehtävään pyritään etsimään ratkaisu, jolla tehtävä saadaan hoidettua mahdollisimman jouhevasti. Johonkin ketjun linkkiin palkataan kuitenkin vuorotteluvapaasääntöjen mukaisesti työtön työntekijä.