Nykyajan hektinen elämäntapa on harmittanut Kaisu Jyrkästä jo pitkään. Oulun kaupungilla, kotihoidon puolella työskentelevä Jyrkäs on koettanut sopeutua muutoksiin, joita työalalla on viimeisten vuosien aikana tapahtunut.
"Tilaaja-tuottaja-malli on pistänyt miettimään, kuinka ihmisillä voi tehdä tulosta. Asiakkaan luona vietetty aika on nipistetty minimiin. Kiire ja hämmennys leimaavat työtä", hän sanoo.
Ajatus vuorotteluvapaasta alkoi muhia mielessä. Työantaja suhtautui aikeeseen myönteisesti, mutta ehtona oli se, että tämä löytää mieluisen sijaisen.
Vuorotteluvapaansa Jyrkäs päätti pitää kahdessa erässä, painottaen vapaalla olo-jaksot kesäaikaan.
Kun vuorotteluvapaan ensimmäisen jakso viime keväänä alkoi, hän halusi kokeilla, pystyisikö elämään ilman kiveen hakattuja aikatauluja ja yksinkertaisesti vain olemaan.
"Olin niin stressaantunut, etten pystynyt istumaan edes paikoillani. Totesin, että on tullut itsetutkiskelun paikka."
Toinen syy vuorotteluvapaa-päätökseen oli yksinhuoltaja-äidin 14-vuotias kuopus, Anu. Perheessä on kolme tytärtä, joista kaksi asuu jo omillaan. Keskimmäinen muutti kotoa viime syksynä.
"Nuorimmainen valitteli, ettei kukaan ole koskaan kotona. Äitikin on aina iltavuorossa. Silloin tajusin, että vanhemmat tyttäreni olivat saaneet paljon enemmän aikaani, kun oli puoliso ja taloudellinen tilannekin parempi."
Kun Jyrkäs viime lokakuussa lähti takaisin töihin, hän kysyi Anulta, mikä äidin kotona olossa oli kaikkein kivointa. "Se kun sinä vain olit kotona. Se riitti."
Lue lisää tiistain Kalevasta!