Vaikuttava maalaus täyttää Rovaniemen kirkon alttariseinän. Taiteilija Lennart Segerstrålen (1892 Vantaa - 1975 Porvoo) fresko Elämän lähde (1951) julistaa, muttei tuomitse. Lähdettä lähestyville se antaa voimaa, etääntyville mahdollisuuden palata. Maalauksen keskiössä Jeesus ei ole tuomari, vaan luokseen kutsuja.
Elämän lähde on Lennart Segerstrålen kirkollisen eli sakraalitaiteen tunnetuin teos. Uskonnollinen sanoma yhdistyy maalauksessa taiteilijan humaaniin elämänkatsomukseen, pohjoisen maisemaan ja ihmisiin. Myös omaan aikaansa, 1950-luvun alun jälleenrakennuskauteen, sen optimismiin ja varjopuoliinkin.
Elämän lähde tuo erinomaisesti esiin monumenttitaiteilija Segerstrålen käsialan. Siinä on pohjalla vankka kubistinen rakenne, värien hillitty harmonia sekä vaikutteita pohjoismaisilta kollegoilta, etenkin tanskalaiselta monumenttimaalarilta Joakim Skovgaardilta. Taiteellisena perustana Segerstrålella ennen kaikkea on kuitenkin varhaisrenessanssin taide, sen rauha ja sanoma.
Kirjassa Maailman valo Lapin yliopiston taidehistorian lehtori Sisko Ylimartimo sanoo: "Lennart Segerstrålen sakraalitaide huipentui 1951 Rovaniemen alttarifreskon myötä."
Segerstråle on tuotteliain suomalainen monumenttimaalari. Hänen teoksiaan lukuisissa kirkoissa ja seurakuntatiloissa sekä julkisissa tiloissa liki 50 vuoden ajalta. Maailman valo esittelee Segerstrålen yli 40 kirkollista teosta, katto- ja seinämaalauksia, lasimaalauksia, freskoja ja alttarimaalauksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä.
Pohjoisessa Segerstrålen teoksia on Rovaniemen lisäksi Kärsämäen seurakuntakodissa (1966 ja 1972) sekä Ruotsissa Vuollerimin (1958) ja Burträskin (1949) kirkoissa.
Segerstrålen taiteen uskonnolliset teemat tulevat arjen keskelle. Näin Rovaniemen kirkossa ja muun muassa Jokkmokissa sijaitsevassa Vuollerimin kirkon alttarifreskossa sekä nyttemmin kovia kokeneen teollisuuspaikkakunta Viialan kirkon alttarimaalauksessa (1949-50).
Kirjan valokuvat myötäilevät erinomaisen havainnollisesti Segerstrålen sakraalitaidetta. Valokuvaaja Matias Uusikylä on Segerstrålen tyttärenpoika.
Ylimartimo luonnehtii Segerstrålea taiteilijaksi, joka teoksissaan kantaa eettistä vastuuta esteettisen vastuun rinnalla. "Sovituksen sanomasta ja ylösnousemususkosta tuli Segerstrålen sakraalitaiteen kaksi merkittävintä teemaa", hän kirjoittaa.
Segerstrålen mukaan hänen taiteensa eettisenä perustana onkin Jeesuksen vuorisaarna. "Toteutunut vuorisaarna on kristittyjen voimakkain vastaus maailmankriisiin," on taitelija sanonut.