Vuo­ri­neu­vos uskoo au­rin­ko­ener­giaan ja penää vas­tuu­ta päät­tä­jil­tä: "Tämä on nu­rin­ku­ris­ta, sillä po­liit­tis­ten päät­tä­jien pitäisi näyttää esi­merk­kiä muille"

Jaakko Ihamuotilan mukaan ilmaston-muutos on ilman muuta ratkaistavissa.

Jaakko Ihamuotilan mukaan poliittisten päättäjien pitää näyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa esimerkkiä muille.
Jaakko Ihamuotilan mukaan poliittisten päättäjien pitää näyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa esimerkkiä muille.
Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

Jaakko Ihamuotilan mukaan ilmaston-muutos on ilman muuta ratkaistavissa.

80 vuotta

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan historian ensimmäinen aidosti globaali ongelma, sanoo vuorineuvos Jaakko Ihamuotila. Se on kuitenkin ratkaistavissa, kunhan poliittiset päättäjät reagoivat oikein.

– Valitettavasti heillä on asiasta näkemyksiä laidasta laitaan. Suomessahan päättäjät ovat olleet sangen hyvin hereillä.

Ihamuotilan mukaan globaalissa mittakaavassa yritykset ja kansalaiset reagoivat ilmastonmuutokseen tällä hetkellä nopeammin kuin poliittiset päättäjät.

– Tämä on nurinkurista, sillä poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä muille.

Työurallaan muun muassa Nesteen ja Valmetin johtajana työskennelleen Ihamuotilan mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi käyttöä globaalille päätöksentekojärjestelmälle.

– Tällaista ei kuitenkaan ole, joten on pitänyt edetä sopimuspohjalta. Mielestäni asiassa on päästykin hyvin eteenpäin, muun muassa Pariisin sopimuksen myötä. Myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tekee hyvää työtä.

Ihamuotilan mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa on uusiutuva energia. Hän nostaa esiin erityisesti aurinkoenergian.

– Sen kustannukset ovat menneet koko ajan alaspäin. Niin aurinko- kuin tuulienergia ovat kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa. Kun valikoimaan lisää ydinvoiman, niin ilmastonmuutos on ilman muuta ratkaistavissa.

Nuorena miehenä Ihamuotila oli kiinnostunut ydinvoimasta.

– Ydinvoima oli tuolloin maailmallakin uusi asia. Pääsin vuonna 1958 Teknillisen Korkeakoulun fysiikan osastolle opiskelemaan reaktorifysiikkaa.

Diplomi-insinööriksi 1964 valmistunut Ihamuotila toimi TKK:lla ensin ydintekniikan assistenttina ja sitten vt. apulaisprofessorina. Runsaan vuoden päästä hän siirtyi Imatran Voimaan ydinvoimalaitossuunnittelijaksi. Suomessa ei kuitenkaan syntynyt päätöstä ydinvoiman käyttöönotosta, ja Ihamuotila siirtyi Valmetille, jossa hän toimi ensin tuotekehittelijänä ja vuodesta 1973 toimitusjohtajana.

Valtiojohtoinen Neste etsi 1970-luvun lopulla seuraajaa eläkkeelle siirtyvälle pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle Uolevi Raadelle. Valinta osui Ihamuotilaan, joka tarttui haasteeseen.

Neste alkoi keskittyä öljynjalostuksen lisäksi entistä enemmän muoviin ja petrokemiaan. Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalinen raakaöljy-kauppa oli voimissaan maan vuonna 1990 tapahtuneeseen hajoamiseen asti.

– Neuvostoliiton hajoamisesta huolimatta emme ajautuneet ongelmiin. Sen sijaan listauduimme pörssiin vuonna 1995.

Ihamuotilan aikakaudella Nesteellä satsattiin työpaikkaliikuntaan, ja samalla sairauspoissaolot vähenivät selvästi. Hän korostaa myös avointa vuorovaikutusta.

– Kaikki yhtiössä oleva osaaminen on saatava käyttöön. Organisaation pitää toimia siten, että päätöksiä tekevät saavat tiedon uusista ideoista. Osa parannuksista voi olla hyvin pieniäkin, mutta jotkut ideat voivat olla yhtiön kannalta hyvinkin merkittäviä.

– On tärkeää, että päivittäin on kahvitaukoja tai muita epävirallisia tapaamisia, joissa eri sektoreilla toimivien ihmisten tiedonvaihto on mahdollisimman helppoa. Mielestäni vuorovaikutuksen lisääminen tuotti Nesteellä sangen hyviä tuloksia.

Ihamuotilan tärkein voimavara on ollut perhe.

– Työhönkin on kätevä keskittyä, kun kotona asiat ovat hyvin.

Jaakko Ihamuotila

Syntynyt Helsingissä 15.11.1939.

Asuu Helsingissä.

Toimi Valmet Oy:n toimitusjohtajana 1973–1979 ja Neste Oyj:n toimitusjohtajana 1980–1998

Fortum Oyj:n päätoiminen hallituksen jäsen 1998-2000. Nordea Pankki Suomi Oyj:n neuvottelukunnan jäsen 1997–2002. Raisio Oyj:n hallituksen jäsen 2000–2005.

Ihamuotila oli perustamassa Millennium-teknologiapalkintoa. Joka toinen vuosi jaettava miljoonan euron arvoinen palkinto myönnetään ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille

Varttui Histan tilalla Espoon Nuuksiossa.

Isä Veikko Ihamuotila toimi mm. MTK:n puheenjohtajana.

Perhe: puoliso Tuula o.s. Turja, kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta.

Harrastukset: ulkoilu, metsästys, kalastus, golf.

Viettää merkkipäiväänsä lähipiirissä.