Viime vuonna ei tapahtunut ihmisen terveydelle haitallisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, todetaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisemassa vuoden 2002 Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -raportissa. Itämeren radioaktiivisuusvalvonnan tulokset ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana vuosiraportissa.
Itämeri oli eniten laskeumaa saanut merialue maailmassa Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Cesium-pitoisuudet ovat sen jälkeen laskeneet Itämeressä tasaiseen tahtiin. Cesium-pitoisuudet olivat vuonna 2002 pyydetyissä hauissa 12-31 becquereliä kilossa, kun ne korkeimmillaan, vuonna 1990, olivat 300 becquereliä kilossa.
Suomenlahti on puhdistunut cesiumista paljon nopeammin kuin Pohjanlahti, sillä Suomenlahden vedenvaihto on esteettömämpää ja nopeampaa.
"Cesiumia on kulkeutunut virtausten mukana Suomenlahdelta ja Pohjanlahdelta varsinaiselle Itämerelle ja edelleen Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle. Pitoisuuksien nousu on nyt selvästi havaittavissa Norjan rannikolla", sanoo laboratorionjohtaja Erkki Ilus Säteilyturvakeskuksen Ydinvoimalaitosten ympäristö -yksiköstä.
Säteilyturvakeskus (STUK) vastaa Suomessa ympäristön säteilyvalvonnasta. Ympäristön säteilyvalvontaan kuuluvat keinotekoisen säteilyn ja keinotekoisten radioaktiivisten aineiden valvonta ympäristössä. Vuosiraportin 2002 tulokset osoittavat, että vuoden aikana ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä ympäristöön, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisten terveydelle. Tulosten mukaan ympäristössä olevat keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat peräisin vuoden 1986 Tshernobylin onnettomuudesta ja ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyistä ydinkokeista.
Näiden laskeumien mukana tulleiden pitkäikäisten radioaktiivisten aineiden lisäksi ulkoilmassa havaittiin vuonna 2002 yhteensä kymmenen kertaa erittäin pieniä määriä lyhytikäistä jodi-131 isotooppia, koboltti-60 isotooppia ja elohopea-110m isotooppia. Aineiden varmaa alkuperää on vaike a osoittaa.
Samaan aikaan ympäristön säteilyvalvonnan vuosiraportin kanssa on julkaistu Helsinki-komission radioaktiivisia aineita valvovan työryhmän raportti radioaktiivisuudesta Itämeressä, Radioactivity in the Baltic Sea 1992-1998.