Kajaanin kupeessa sijaitseva vajaan 3 000 asukkaan Vuolijoki on Kainuun kansainvälisin kunta. Kunnan väestöstä neljä prosenttia on maahanmuuttajia, ja Otanmäen taajamassa maahanmuuttajien osuus nousee kymmeneen prosenttiin.
Vuolijoki otti vastaan ensimmäiset kiintiöpakolaisensa vuonna 1999, minkä jälkeen paikkakunnalle on muuttanut yhteensä 252 pakolaista. Ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat entisen Jugoslavian alueelta, sen jälkeen Otanmäen vanhaan kaivostaajamaan saapui kurdeja Iranin ja Irakin alueelta, ja tuoreimmat kainuulaiset ovat Sudanista.
Sudanilaisia on kuluneen vuoden aikana saapunut paikkakunnalle kahdessa erässä kaikkiaan 70.
Kaikkiaan paikkakunnalla asuu noin 90 pakolaista.
- Maahanmuuttajien ansiosta taidamme olla ainut kunta Kainuussa, joka kasvattaa väkilukuaan tänä vuonna. Vuolijoki on monikulttuurinen kunta, jossa lasten ja nuorten kansainvälistyminen sekä suvaitsevaisuuskasvatus tulevat koulussa automaattisesti, kunnanjohtaja Olavi Rintala kertoo.
Uskonnosta ei ongelmaa
Sudanilaisten maahanmuuttajien ryhmässä on mukana niin kristittyjä kuin muslimeja, mutta se ei ole ristiriitoja aiheuttanut. Osa heistä on asunut pakolaisleirillä jopa kahdeksan vuotta. Suurin osa on ollut leirillä 3-5 vuotta ennen Vuolijoelle muuttoaan.
- Uskonnosta ei ole ollut täällä mitään ongelmia. He ovat joutuneet asumaan jo leireillä yhdessä, joten se ei ole ongelma, kunnan pakolaissihteeri Stevo Petrovic kertoo.
Vuolijoen kunta on Kajaanin ohella Kainuun kunnista ainoa, joka ottaa kiintiöpakolaisia vastaan. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, vaikka ajoittain myös ongelmia on esiintynyt.
- Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja meillä on valmius ottaa ensi vuonna tänne 30 hengen ryhmä. Otanmäen taajamassa kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä, ja pystymme järjestämään heille palvelut ja koulutuksen pienellä alueella. Samalla olemme pystyneet ylläpitämään kunnan palveluvarustuksen ennallaan, kunnanjohtaja Olavi Rintala sanoo.
Töihin etelään
Valtio maksaa kiintiöpakolaisten kulut täysimääräisesti kolmen ensimmäisen vuoden ajalta. Kunnanjohtaja Rintala pitää systeemiä toimivana.
- Kolme vuotta on riittävän pitkä aika. Me pystymme järjestämään heille täällä kotouttamiseen liittyvän kielikoulutuksen ja työharjoittelun, mutta työpaikkojen saannissa on ongelmia. Sen takia suurin osa heistä on muuttanut pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle, Rintala kertoo.
Parhaiten Vuolijoen ulkomaalaisista ovat työllistyneet entisen Jugoslavian alueelta saapuneet, joiden valmiudet eurooppalaiseen elämänmenoon olivat muita ryhmiä paremmat. Moni pääkaupunkiseudun bussikuskeista on oppinut suomen kielen alkeet Kainuussa. Kurdit puolestaan muuttivat varsin nopeasti etelän suurempiin kurdiyhteisöihin omiensa joukkoon.
- Työllistämisessä tulee täällä ongelmia. Monella voi olla ammattitutkinto kotimaassaan, mutta sen muuntaminen suomalaiseen työelämään soveltuvaksi voi olla vaikeaa, Rintala myöntää.