"Talvella yritin lakata kynsiäni ja värjätä tukkaani niin kuin kaupunkilaisen kuuluu, mutta nyt se on jo jäänyt", vuodenvaihteen kuntaliitoksessa kajaanilaiseksi muuttunut Aila Alasalmi Vuolijoelta sanoo. "Vuolijokelaiset ovat silti vuolijokelaisia."
Maalaisuus on valttia yhä Vuolijoella. Perinnetietoiset vuolijokelaiset kokosivat Riihipihan talonpoikaismuseon pihapiiriin Wanhan ajan maatalousnäyttelyn, jossa säksättävät museotraktorit ja vanhat kaksipyöräiset, maamoottori putputtaa ja pärehöylä raastaa tukkipuuta.
Vuolijoen historiaa on myös Venäjän keisari Aleksanteri ensimmäisen vierailu vuonna1819. Keisari piipahti maatalousnäyttelyssä jo perjantaina ja puhuu alamaisilleen pidempään lauantaina.
Maatalousnäyttelyn esikuva on vuoden 1964 suuri kolmepäiväinen maatalousnäyttely, joka sai laajaa huomiota ja jossa kävi presidentti Urho Kekkonen. Silloisessa näyttelyssä uutuuksina nähtyjä traktoreita ja koneita on nyt Riihipihassa uudenveroiseen kuntoon laitettuina keräilykappaleina.
Kyläyhdistykset yhdessä
Näyttelyä ovat puuhanneet Vuolijoen kyläyhdistykset yhteistuumin. Perinteitä arvostetaan ja vanhan ajan rauhallisesta tunnelmasta Riihipihassa nautitaan, mutta arkisista asioista ollaan Vuolijoella silti huolissaan. Eniten puhutaan peruspalvelujen vähenemisestä.
Kainuun maakunta lopettaa Vuolijoen terveysaseman lääkärin vastaanoton syyskuun alussa. Sama kohtalo on Ristijärvellä.
"Lehdistä olen lukenut, että lakkautus säästää 71 000 euroa vuodessa. Se vastaa kai kahden kehittäjän palkkaa ylimmässä hallinnossa. Jos kehittäjiä voitaisiin vähentää, terveyskeskus säästyisi", soppatykillä lihakeittoa keittänyt Eija Pyrrö sanoi.
Ristijärvi on vielä itsenäinen kunta ja se valittaa maakuntahallituksen päätöksestä. Vuolijoella ei ole enää kuntaorganisaatiota hoitamassa hallintokäräjöintiä. Mahdollinen valitus jää yksittäisten kuntalaisten tai yhdistysten varaan.
Eija Pyrrö uskoo vahvasti, että järki voittaa, kunhan kaikki kyläyhdistykset yhdessä miettivät asioita ja panevat tapahtumaan. Kun kerran Vuolijoella on ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluja.
"Uskon isompaan maakuntahallintoon ja hajautettujen palvelujen ideaan. Mutta kun sitä ideaa ei toteuteta."
Kirkonkylä kuihtuu
Kirkonkyläläisiä suivauttaa, että enää ei puhuta kahdesta taajamasta. Kirkonkylän annetaan näivettyä ja vain Otanmäkeen panostetaan. Nyt Otanmäkeen remontoidaan tiloja perhepalvelukeskukselle, vaikka valmista kunnossa olevaa tilaa olisi kirkonkylän terveysasemalla, josta vastaanotto loppuu.
Myös koulujen lakkautus harmittaa. Otanmäen säilyvään kouluun remontoidaan lisää tiloja homerakennukseen. Kirkonkylän ja Vuottolahden koulut lakkautetaan, vaikka niissä on enemmän ala-asteen oppilaita kuin Otanmäessä. Kirkonkylällä arvioidaan, että Otanmäen lapsiluku on laskussa. Maahanmuuttajat eivät asetu pysyvästi Otanmäkeen, vaan lähtevät heti kun oppivat suomea ja saavat töitä muualta.
"Kolme lapsiperhettä olisi muuttanut kirkonkylään ja rakentanut talot, mutta koulun jatkon epävarmuus sai empimään. Alue kiinnostaa asuinpaikkana monia", Aila Alasalmi kertoo.
Takaporttina kouluilla on se, että jos lapsiluku kasvaa, lakkautus voidaan peruakin.