Vuokratyöntekijöiden asemaan on vihdoin ja viimein tulossa kohennus, joka nostaa heidät työmarkkinoilla lähemmäs samalle viivaa muiden työntekijöiden kanssa.
Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen yrityksen tehtäviin. Palkan maksaa vuokrayritys, mutta työstä määrää työntekijän vastaanottava yritys.
Työvoiman vuokraus yleistyi 1990-luvun laman jälkeen. Alan kasvu on ollut voimakasta koko 2000-luvun.
Alunperin vuokratyövoiman käyttöä perusteltiin sillä, että sen avulla yritys kykenee tasaamaan työvoiman tarpeen huippuja. Yrityksen ei tarvitse palkata työntekijää irtisanoakseen hänet työn määrän vähetessä. Niin ikään työntekijälle vuokratyötä on tarjottu väylänä pysyviin työsuhteisiin.
Vuokratyövoimaa on alettu käyttää enenevässä määrin pysyvien työtehtävien hoidossa.
Tämän johtuu siitä, että järjestelmä on mahdollistanut vuokratyöntekijöille pienemmät palkat kuin vastaavaa työtä tekeville vakituisille työntekijöille. Niin ikään heitä eivät ole koskettaneet yhtä hyvät työsuhde-edut talokohtaisine etuisuuksineen.
Lyhyitä vuokratöitä tekevät ovat saattaneet jäädä ilman lomapalkkaa ja perhe-etuja. Heikommasta asemasta huolimatta vuokratyötä tekeviltä on odotettu samanlaista sitoutumista työn kuin vakituisilta.
Vuokratyöntekijöitä on käytetty paljon työvoimapuskurina tavalla, joka ei sovi nykyaikaisen sopimusyhteiskunnan henkeen. Joten korkea aika on saada muutos.
Vuoden vaihteessa voimaan astuva laki takaa vuokratyöntekijälle sen, että työaika, palkka ja työolot eivät voi olla enää erilaiset kuin vuokratyövoimaa käyttävässä yrityksessä vastaavia töitä tekevillä.