Vasemmistoliitto aikoo nostaa vuokra- ja pätkätyöntekijöiden aseman yhdeksi keskeiseksi teemaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolueen mielestä vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvan puutteet ovat vakava ongelma, johon on tartuttava pikaisesti.
Vasemmistoliiton puoluehallitus hahmotteli keskiviikkona vaaliteemoja, joilla se pyrkii tavoittamaan uusia äänestäjiä peruskannattajakunnan lisäksi. Tavoite on asetettu yli 10 prosentin kannatukseen ja yli 20:een kansanedustajaan.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus oli 9,9 prosenttia. Puolueella on nyt 19 kansanedustajaa. Vt. puheenjohtaja Risto Kalliorinne laskee, että matemaattisesti parhaimmat mahdollisuudet lisäpaikkoihin olisivat Vaasan, Helsingin, Pirkanmaan ja Satakunnan vaalipiireissä.
Puoluehallitus vaatii työlainsäädännön korjaamista siten, että määräaikaisilla työsopimuksilla ja työajalla keinottelu loppuu. Puoluehallituksen jäsenen Palvelualojen ammattiliiton 2. varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen mukaan yhä lisääntyvän työvoiman vuokrauksen tulisi olla väliaikainen ratkaisu. Monet yritykset käyttävät kuitenkin jatkuvasti vuokratyövoimaa ja välttävät näin työnantajan velvollisuuksiaan.
-- Työntekijälle tilanne on epävarma ja epäreilu. Vuosityökorotuksista, vuorotyölisistä ja ylityökorvauksista laistaminen on yleistä. Myös lomaltapaluurahat ja sairausajan korvaukset jätetään usein maksamatta, Julkunen huomautti.
Vasemmistoliitto pyrkii puhuttelemaan myös kasvukeskuksiin muuttaneita ihmisiä, joilla saattaa olla vakiintumaton elämäntilanne ja puute verkostoista. Tähän liittyy julkisten palvelujen turvaaminen.
Puolue kampanjoi oman perustulomallinsa puolesta. Sitä koskevan esityksen mukaan pienet tulot, kansaneläke ja vähimmäisetuudet tulisi tehdä verottomiksi. Nykyinen tukiviidakko tulisi korvata Kansaneläkelaitoksen maksamalla syyperusteisella perustulolla.
EU-perustuslaista kansanäänestys
Vasemmistoliitto haluaa alistaa EU:n perustuslaillisen sopimuksen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, mikäli se aiotaan ratifioida eduskunnassa.
Puoluehallituksen mielestä sopimus on puutteellinen kompromissi, mutta silti se sisältää merkittäviä edistysaskeleita kansalaisten perusoikeuksien ja päätöksenteon demokraattisuuden näkökulmasta. Niistä tulisi pitää kiinni myös siinä todennäköisessä tapauksessa, ettei perustuslaillinen sopimus tule voimaan nyt esitetyssä muodossa.
Suurimpien puolueiden eduskuntaryhmien selvä enemmistö kannattaa sopimuksen hyväksymistä eduskunnassa ilman kansanäänestystä. Samalla kannalla on myös suuri valiokunta.