Juhani Keto-Tokoi, 15, kävelee rauhallisesti tuuheiden koivikoiden reunustamaa kapeaa niittyä, pysähtyy ja näyttää painaumaa maassa.
"Täällä saakka karhu on käynyt."
Hän huomasi keskiviikkona puolenpäivän aikaan ensimmäisenä, etteivät kaikki asiat olleet perheen vuohihaassa kohdallaan, sillä neljästätoista vuohesta vain kolme oli näkösällä. Paikalle tullut perheen äiti tajusi heti, että painaumat maassa olivat karhun jättämiä. Varmistus asialle tuli heti, kun karhu lähti köntystelemään metsään vain 25 metrin päässä hänestä ja pojasta.
Karhu oli majaillut seitsemän kilometrin päässä Pelkosenniemen kirkonkylästä sijaitsevan Arvospuolen kylän pinnassa jo jonkin aikaa. Keto-Tokoin vuohihaan vierestä löytyi kaksi karhun makuupaikkaa, joista toinen oli vain 50 metrin päässä lähimmästä talosta.
Talon isäntä Arto Keto-Tokoi kertoo, että karhun jäljiltä vuohikatraasta löytyi kolme elävänä ja kaksi kuoliaaksi raadeltuina. Hänellä on vahva epäilys, että karhu on tappanut myös loput yhdeksän.
Kahdeksan karhua
havaittu tänä keväänä
Pelko Arvospuolella on nyt suuri, sillä laitumilla ja saarissa on paljon lampaita. Myös lypsykarjaa ja hiehoja laiduntaa lähistöllä. Arto Keto-Tokoin mielestä kylän ympärillä kiertelevä karhu on tottunut liiaksi ihmisiin ja käyttäytyy poikkeavasti. Torstaina iltapäivällä hän faksasi karhunkaatolupa-anomuksen maa- ja metsätalousministeriöön.
Kahden viikon aikana Pelkosenniemellä on tehty jo kahdeksan karhuhavaintoa. Kymmenisen vuotta Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdysmiehenä ollut Markku Keto-Tokoi sanoo, ettei määrä välttämättä ole tavallisuudesta poikkeava.
"Viime vuoden loppupuoliskon aikana täällä tehtiin havainto seitsemästä karhusta. Tiedetään, että seudulla asustaa ainakin kaksi karhunaarasta, jotka tekevät joka toinen vuosi kaksi poikasta. Arvospuolella ja juhannuksen aikana 20 kilometrin päässä Luiron kylässä tuhoja tehneet karhut lienevät näitä poikasia", hän kertoo.
Pelkosenniemellä eivät
mellasta tappajakarhut
Markku Keto-Tokoi arvelee, että Luiron ja Arvospuolen tapauksissa on ilmeisesti käynyt niin, että karhujen kulkureitti on vain sattunut helpon saaliin luokse.
"On selvää, että karhu ottaa sapuskaa, kun sitä eteen sattuu. Kyse ei ole poikkeavista tappajakarhuista vaan luonnollisten saalistusvaistojensa varassa elävistä pedoista".
RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola vahvistaa Keto-Tokoin käsitykset. "Kun karhulla on helposti saatavaa saalista yllin kyllin tarjolla, niin se hyödyntää tilanteen. Samanlaista tilanteen hyödyntämistä esiintyy myös susilla", hän sanoo.
Jälkien koosta Kojola päättelee, että Pelkosenniemellä lampaiden ja vuohien kimpussa ovat mellastaneet joko nuoret uroskarhut tai aikuiset naaraat. RKTL:n arvion mukaan itäisellä poronhoitoalueella on karhuja noin 80 yksilöä. Muutoksia määrässä on tapahtunut hyvin vähän.
Pelkosenniemen tapahtumista Kojolan mielestä ei voi vetää johtopäätöstä, että karhukanta siellä olisi noussut.
Petojen aiheuttamat
vahingot korvataan
Ylitarkastaja Sauli Härkönen kertoo, että maa- ja metsätalousministeriössä seurataan Lapin tapahtumia aktiivisesti.
"Kun suurpetoja on yhä enemmän, myös vahinkoja väistämättä syntyy. Petojen raatelemien eläinten arvo kuitenkin korvataan siltä osin kuin ne ylittävät 250 euroa", ylitarkastaja Härkönen sanoo.
Sen sijaan eläinten omistajille syntyneen vaivan korvaamista järjestelmät eivät tunne. Ministeriöllä on mahdollisuus myöntää myös pedon kaatolupa, jollainen myönnettiin Luiron lammastarhaan. Luvat karhu kaatamiseen harkitaan aina tapauskohtaisesti.