Helsinki Käräjäoikeus julkisti perjantaina odotetut tuomiot Irak-vuotojutussa. Pääsyytetty, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja Martti Manninen sai suhteellisen kovan 80 päiväsakon tuomion virkasalaisuuden rikkomisesta. Runsaan 4 300 euron kuukausitulojen mukaan maksettavaksi sakoksi tuli siten 3 600 euroa.
Sen sijaan ex-pääministeri, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen (kesk.) syytteet yllytyksestä tai avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen käräjäoikeus hylkäsi toteen näyttämättöminä. Jäätteenmäki ei käräjäoikeuden mukaan näyttänyt tahallaan taivuttaneen Mannista.
Jäätteenmäen osalta tuomion tekee kuitenkin erikoiseksi ja jopa noloksi se, että käräjäoikeus pitää asiassa Mannisen kertomusta luotettavampana kuin Jäätteenmäen ja perustaa myös Jäätteenmäen tuomion perustelut pääosin Mannisen kertomukseen. Sen mukaan Mannisen sanomasta ei saa sellaista käsitystä, että Jäätteenmäen pyytäminen olisi ollut jatkuvaa tai toistuvaa ja kiusaavaa. Käräjäoikeus myös huomauttaa, että Manniselta erikseen kysyttäessä tämä sanoi, että Jäätteenmäki ei ollut vietellyt tai pakottanut häntä tai luvannut palkkiota.
Käräjäoikeuden mukaan on kuitenkin kiistatonta, että Manninen ja Jäätteenmäki tapasivat Mamma Rosassa 28.1.2003 ja sopivat siellä asiakirjoista keskeisimmän eli pääministeri Paavo Lipposen ja Yhdysvaltojen presidentin GeorgeW. Bushin muistion tiivistelmän lähettämisestä ja Jäätteenmäki antoi Manniselle salaisen faksinsa numeron.
Martti Mannisen tuomiota virkasalaisuuden rikkomisesta käräjäoikeus perustelee etenkin sillä, että hän käytti vastuullista virka-asemaansa väärin, kun faksasi lukuisia asiakirjoja Jätteenmäelle.
Manninen teki käräjäoikeuden mukaan asiassa ratkaisunsa itse ja teki tiivistelmät omasta halustaan. Menettely oli alioikeuden mukaan erityisen moitittavaa ja siksi se asetti päiväsakkomäärän maksimin (120) ja puolenvälin (60) väliin.
Manninen kiisti Jäätteenmäen tavoin käräjäsalissa syyllistyneensä asiassa mihinkään rikokseen, mutta myönsi lähettäneensä ilman korvausta ja ajattelemattomuuttaan suurimman osan esille nostetuista asiakirjoista.
Manninen katsoi toiminnan olleen ihan normaalia tiedon välittämästä oppositiojohtajan asemassa keväällä 2003 olleelle Jäätteenmäelle.
Käräjäoikeus ei myöskään anna mitään vaihtoehtoa sille, olivatko asiassa esille tuodut asiakirjat salaisia. Ne olivat salaisia ja kuin sinetiksi perusteluluilleen käräjäoikeus määräsi kaikki ne salaisiksi 19.3.2019 saakka eli 15 vuodeksi. Käräjäoikeus käytti salauspäätöksensä perusteluna valtionsyyttäjä Jorma Äijälän käräjillä esittämää julkisuuslain 24 pykälää.
Jäätteenmäki vaati arvonlisäveroineen 14 694 euron suuruisia oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi valtion varoista. Käräjäoikeus katsoi yksimielisessä tuomiossaan oikeammaksi summaksi 7 320 euroa. Manniselta takavarikoidut tietokonelevykkeet oikeus määräsi valtiolle. Sen sijaan kirjan Sillanrakentaja Manninen saa pitää, koska se ei liity rikokseen. Manninen joutuu korvaamaan myös asianajajansa kulut.
Fifty fifty
Martti Mannisen asianajaja Matti Wuori sanoi perjantaina, että hän ja Manninen pohtivat rauhassa mahdollisen valituksen jättämistä asiassa Helsingin hovioikeuteen. Puntit valituksen jättämisen ja tuomion tyytymisen välillä olivat vielä perjantaina Wuoren vaakakupissa tasan 50-50.
"Valitusta puoltaisi se, että pääkiistämisperustelumme on yksilöity huonosti tuomiossa. Toisaalta siinä pidetään Mannista luotettavampana kuin Jäätteenmäkeä, mikä tietenkin lämmittää. Se taas ei meitä juurikaan hetkauta, että oikeus perustelee hyvin tarkasti Jäätteenmäen osalta mahdollista yllytystä tai avunantoa", Wuori totesi.
Anneli Jäätteenmäen asianajaja Aarno Arvela sanoi, että käsittelyaika on ollut Jäätteenmäelle erityisen raskasta aikaa. "Odotamme nyt, miten valtakunnansyyttäjä ja Manninen reagoivat asiassa. Manninen varmasti miettii, että kannattaako tuulimyllyjä vastaan lähteä uudelleen taistelemaan", tuumi Arvela.
Jos perjantaina vaiennut valtakunnansyyttäjä päättää lähteä hovioikeuteen, on Arvelan mukaan edessä uusi pääkäsittely. Vain syyttäjän valitus avaa täysin jutun hovioikeudessa.