Kotimaassa vuodesta 2003 selvittiin ainakin loppumetreille asti ilman suuria onnettomuuksia. Edellisvuonna tapahtuneen Vantaan Myyrmannin pommiräjähdyksen kaltaisia useita ihmishenkiä vaatineita murhenäytelmiä tai liikenteen suuronnettomuuksia ei vuoden aikana sattunut.
Suurilta onnettomuuksilta vältyttiin lähinnä onnella, kun kattojen romahdukset eri puolilla maata eivät vakavuudestaan huolimatta vaatineet ihmisuhreja.
Kattoromahduksista ensimmäinen sattui tammikuun puolivälissä Vaasan kupeessa Mustasaaressa, kun osa Botnia-urheiluhallin katosta tuli alas. Katto putosi tyhjillään olleen katsomon yläpuolelta, joten kukaan ei loukkaantunut. Jyväskylässä kävi samoin kaksi viikkoa myöhemmin, kun Jyväskylä Paviljongin uuden messuhallin katto romahti. Kattoristikon liitoksesta puuttuneet tapit aiheuttivat katon pettämisen.
Puolisen vuotta myöhemmin tuli alas kylpyläosaston katto Kuopiossa Hotelli Rauhalahdessa, ja kolme ihmistä loukkaantui lievästi. Romahduksen aiheutti ilmeisesti rakenteiden syöpyminen.
Viime vuonna vaara tuli ylhäältä siinäkin muodossa, että kevään aikana ainakin neljä suomalaista kuoli katolta pudonneen lumen tai jään alle.
Liikenteessä hyvä suunta
Liikenteessä vuosi 2003 oli selvästi edellisvuosia valoisampi. Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä teillä oli kuollut 321 ihmistä, mikä on 59 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Erityisen paljon väheni henkilöautossa kuolleiden määrä.
Uhrilukua pienensi sekin, että useita ihmishenkiä vaatineita liikenneonnettomuuksia sattui varsin vähän. Marraskuun loppuun mennessä neljä kuolonuhria vaatineita kolareita ei ollut sattunut yhtään, kun esimerkiksi vuonna 2002 kolme kolaria vaati neljä kuolonuhria.
Harvinainen liikenneonnettomuus sattui heinäkuussa Helsingin keskustassa, kun raitiovaunu paiskautui kesähelteillä pois kiskoilta sillä seurauksella, että moottoripyöräilijä jäi vaunun alle ja kuoli.
Myös vesillä selvittiin hieman tavanomaista pienemmillä uhriluvuilla. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan marraskuun loppuun mennessä Suomessa hukkui 169 ihmistä, mikä on kuusi vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Suomenlahdella seurattiin viime talvena sydän kurkussa kahden kohutankkerin, Stemnitsan ja Minerva Nounoun, vaivalloista taivallusta jäämassojen keskellä. Kevyempiin jääoloihin tehdyt tankkerit selvisivät vaikeista oloista, mutta Itämeren öljykuljetusten riskit nousivat kansan ja päättäjien tietoisuuteen.
Silja Opera puolestaan kolaroi syksyn aikana kaksi kertaa Pietarissa, minkä vuoksi varustamo päätti vaihtaa terminaalia. Hinaaja Pegasoksen uppoamisessa marraskuun puolivälissä kuoli yksi mies.
Avestapolaritin tehtaalla paloi
AvestaPolaritin terästehtaalla Torniossa sattui syykuussa vakava räjähdysmäinen tulipalo, jossa kuoli kolme henkilöä. Onnettomuus oli pahin teollisuusonnettomuus Suomessa kymmeneen vuoteen. Turman syytä selvittävä tutkimusryhmä saanee työnsä päätökseen tammikuun aikana.
Muitakin vakavia teollisuusonnettomuuksia vuodelle osui, ja pahimmissa aineelliset vahingot nousivat miljooniin euroihin. Tuorein suuri teollisuuspalo sattui joulukuun puolivälin jälkeen Turussa, kun Ipnoksen vanha keksitehdas tuhoutui liekeissä täysin.
Sähkökatkot vaivasivat vuoden aikana useaan otteeseen eri puolilla maata. Koko Helsinki pimeni kesällä vajaaksi tunniksi, vaikka julkisuudessa oli juuri ehditty asiantuntijoiden suulla vakuutella, että laaja sähkökatko ei ole mahdollinen Suomessa. Samalla tuli kouriintuntuvasti esiin se, kuinka riippuvainen nyky-yhteiskunta on häiriöttömästä sähkönjakelusta.