Ramadan eli pyhä paastokausi näkyy vahvasti myös muslimien elämänrytmissä Suomessa. Neljä viikkoa saattaa tuntua ajoittain rankalta, koska kyseisenä ajanjaksona ei syödä, juoda, eikä olla seksuaalisessa kanssakäymisessä aamunsarastuksen ja auringonlaskun välisenä aikana.
-- Totta kai voi tuntua raskaalta, jos tekee kovaa työtä. Osa ihmisistä kuitenkin pitää lomansa juuri tästä syystä ramadanin aikaan, eikä käy neljään viikkoon töissä, kertoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Fahie Abukar.
-- Se vaihtelee todella paljon ihmisen mukaan. Itse en huomannut mitään eroa palattuani kotiin päivän päätyttyä silloin, kun vielä tein opettajan töitä, Abukar lisää.
Ramadan ei noudata länsimaista kalenteria, vaan ajankohta aikaistuu aina noin 10--11 vuorokaudella vuosittain. Viime vuoteen verrattuna päivät venyvät tälläkin kertaa pidemmiksi, koska aurinko nousee aamuseitsemän aikoihin ja laskee iltaseitsemän tienoilla.
Abukar korostaa, että Suomessa vallitseva vuodenaika vaikuttaa huomattavasti ramadanin luonteeseen.
-- Talviaikana on huomattavasti helpompaa, mutta kesäaikana ramadan voi tuntua vaikealta, Abukar sanoo.
Tapahtumia on sunnuntaina alkavan ramadanin aikana vaikka millä mitalla. Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeijassa Helsingin ydinkeskustan Lönnrotinkadulla on määrä järjestää ramadanin aikana sunnuntaisin rukoustilaisuus auringon laskettua. Ramadan-kuukauden päätösjuhlan, Eid-ul-Fitrin, aikoihin muslimit ovat pääkaupunkiseudulla kerääntyneet yhteiseen kokoukseen, jonne on saapunut jopa tuhatpäin ihmisiä.
Lisäksi päivittäin muslimit kokoontuvat perheen kanssa syömään juhla-aterian, iftarin. Abukarin mukaan kotimaassa nautitaan samoja herkkuja kuin muissa muslimimaissa -- kanaa, riisiä, halal-lihaa, taateleita, mehua.
Ramadanin päätyttyä muslimeilla on tapana Suomessa tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyyteen kansainvälisten avustusjärjestöjen, kuten esimerkiksi Islamic Reliefin kautta. Näin on pyritty tukemaan huono-osaisia islaminuskoisia ympäri maailmaa.