Vuosi sitten tehtiin monta kuntaliitosta eri puolilla Suomea. Kunnissa on päästy uuden alkuun, mutta paljon on vielä tehtävä. Itärajalla Joutseno liittyi Lappeenrantaan joutsenolaisten pyristellessä vastaan, Länsi-Suomessa rakentui muhkea Salo peräti kymmenestä kunnasta.
Joutsenon yhdistyminen Lappeenrantaan ei sujunut kitkatta. Neuvoa-antava kansanäänestys tyrmäsi hankkeen, mutta valtuusto taipui yhdistymisen kannalle.
Joutsenon silloinen kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski puhui ponnekkaasti liitoksen puolesta. Nykyisin hän on yli 70 000 asukkaan Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja ja edelleen samaa mieltä.
– Varsinkin taantuma on korostanut ratkaisun oikeutta. Nyt on leveämmät hartiat kantaa työttömyyden kasvu, kun UPM:n vaneritehtaan alasajo ja Konnunsuon vankilan lakkautus ovat jättäneet työtä vaille satoja ihmisiä.
Korkiakoski muistuttaa, että kuntaliitossopimus turvaa joutsenolaisille lähipalvelut vuosiksi eteenpäin.
Hyvää ja huonoa
Pienen ja suuren yhdistymistä vastustanut Joutsenon entinen kaupunginvaltuutettu Tuula Partanen (kesk.) katsoo kuitenkin palvelujen heikentyneen. Hän istuu nykyään Lappeenrannan luottamuselimissä.
– Joutsenolaisista päiväkodeista on vähennetty henkilökuntaa, ja kaupungin vuokratiloissa toimivaa yksityistä vanhusten palveluyksikköä uhkaa häätö tilojen myynnin vuoksi. Kaikkinainen byrokratia on lisääntynyt.
Mutta jotain hyvääkin on tapahtunut. Yhdistymisen ansiosta Joutsenon terveyskeskusta on voitu laajentaa neljällä miljoonalla eurolla, kaupunkilipun hinta on joutsenolaisille laskenut ja kirjastoauto tullut takaisin.
– Mikään pakkohan Joutsenon ei olisi ollut mennä toisen kunnan kainaloon. Tilinpäätös vuodelta 2008 oli niin reilusti plussalla, että ihan hyvin olisi pärjätty, Partanen sanoo.
Lappeenranta kamppailee kovasti pärjätäkseen vetovoimaisena maakuntakeskuksena kiristyvässä kilpailussa työpaikoista ja osaajista. Se tarkoittaa, että kaupungin on laajennuttava lisää. Ensi vuoden alusta Lappeenrantaan liittyy 1 400 asukkaan Ylämaan kunta.
– Muutkin ympäristökunnat ovat tervetulleita mukaan, vinkkaa apulaiskaupunginjohtaja Korkiakoski.
Liitos vaatii aikaa ja suunnittelua
– Isompi kunta antaa enemmän mahdollisuuksia. Olen ollut niin monessa kunnassa töissä, että huomaan eron, sanoo Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko.
Uusi Salo syntyi Suomen suurimman kuntaliitoksen tuloksena, kun peräti kymmenen kuntaa muuttui yhdeksi 55 000 asukkaan kaupungiksi.
– Kyllä säästöä tulee. Sitä ei tule hetkessä, mutta uskon asioiden muuttuvan paljon tämän vaalikauden aikana. Esimerkiksi vanhustyössä on saatu säästöjä jo ensimmäisenä vuotena.
Vaikeuksia kymmenen kunnan toimintojen yhteensovittamisessa ja uuden luomisessa on luonnollisesti riittänyt – ja tulee riittämään. Jos vastaava yhdistymisruljanssi olisi edessä nyt, ensimmäisestä kerrasta oppinut Rantakokko satsaisi enemmän etukäteistyöhön.
– Kaikki yhdistymisen prosessit tulisi suunnitella huolellisemmin.