Loppuvan vuoden sää oli vaihteleva: sydäntalvi ja syksy olivat harvinaisen lämpimät. Myrskyjä oli eniten vuosiin ja trombeja esiintyi suorastaan hämmästyttävän paljon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu-helmikuu oli koko maassa harvinaisen lauha, vaikka se päättyikin pakkasiin. Esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven selkävedet lainehtivat vielä tammikuussa vapaina. Viimeksi tätä lauhempi talvi oli vuosina 1994-1995.
Helmikuun puolivälissä alkoivat pakkaset ja koko maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi ja kuivempi.
Huhtikuun alku oli taas tavallista lämpimämpi, mutta sää viileni puolivälin jälkeen. Kevät alkoi maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista aiemmin. Jäät lähtivät etelästä pari viikkoa etuajassa. Toukokuu oli keskimääräistä kylmempi ja lisäksi sateinen maan etelä- ja pohjoisosissa.
Kesäkuun alku- ja loppupuolella oli viileä sää, kuun puolivälissä oli lämmintä. Etelässä kuukausi oli tavallista viileämpi, pohjoisessa taas lämpimämpi.
Heinäkuu toi mukanaan helteet. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa oli viime kuussa 8-12 hellepäivää, mikä on noin kaksi kertaa pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Elokuu oli sateinen, mutta hieman tavallista lämpimämpi.
Koko syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Marraskuu, syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000.
Joulukuussa palattiin normaaliin marssijärjestykseen; kuun alkupuolella lämpötilat ovat olleet varsin tavanomaisia.
Myrskyisintä vuosiin
Loppuva vuosi on ollut myrskyisin vuosiin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun puoliväliin mennessä myrskypäiviä on ollut 24. Ennätyksiä ei tosin tänä vuonna rikottu, sillä viime vuosikymmenen alussa myrskypäiviä oli peräti viitenä peräkkäisenä vuonna 30 tai enemmän.
Vuoden uhkaavin myrsky osui heti alkuun: tammikuun 8.-9. päivänä Suomeen iskenyt talvimyrsky aiheutti laajaa tuhoa Ruotsissa. Suomessa vahingot jäivät lähinnä aineellisiksi; merivesi nousi monissa etelärannikon kaupungeissa kaduille ja sai viemärit tulvimaan. Vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan vahingot nousivat 15-20 miljoonaan euroon.
Luultavasti laajinta kansainvälistä huomiota sai kuitenkin ukkosrintama, joka riepotti eteläistä Suomea elokuun alkupuolella. Sen nimittäin keskeytti tunniksi Helsingissä käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat. Lisäksi myräkkä sekoitti junaliikennettä ja Helsingissä nainen loukkaantui jäätyään tuulen irrottaman oksan alle.
Myrskyisintä on tänä vuonna ollut lokakuussa. Kuun loppupuolelle osui kaikkiaan kuusi myrskypäivää. Myrskyt katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta ja huonossa ajokelissä sattui kymmenittäin pienempiä liikenneonnettomuuksia.
Trombeja hämmästyttävän paljon
Vuoden alun lisäksi pahimmat tulvat sattuivat Lapissa toukokuussa. Ivalossa ja Kittilässä asukkaita jouduttiin evakuoimaan tulvien alta ja teitä katkesi. Tulvien loppulaskuksi arvioitiin liki kuusi miljoonaa euroa.
Kuluvan vuoden poikkeuksellisimmaksi sääilmiöksi nousivat trombit. Ilmatieteen laitos sai viitisenkymmentä ilmoitusta trombeista, mikä on noin viisi kertaa kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Syytä trombien runsauteen ei vielä tiedetä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä ja siten myös trombeja.