Vuoden pe­rus­palk­ka palk­kion katoksi

Valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmien sekä johtajien palkkatietojen julkaiseminen ktm:n verkkosivuilla on saanut niin hyvän vastaanoton, että sen soisi vaikuttavan myös muiden yhtiöiden käytäntöön, toivoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).

Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi on valtion omistaman Patrian tuote.
Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi on valtion omistaman Patrian tuote.

Valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmien sekä johtajien palkkatietojen julkaiseminen ktm:n verkkosivuilla on saanut niin hyvän vastaanoton, että sen soisi vaikuttavan myös muiden yhtiöiden käytäntöön, toivoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).

Sivuilta on luettavissa muun muassa valtionyhtiön toimitusjohtajan palkat edelliseltä vuodelta, palkkioiden kokonaismäärä ja kuvaus siitä, millaisista elementeistä palkitseminen muodostuu. Myös hallituksen palkat ja palkkiot ovat esillä.

Valtion yhtiöomistus 2005 -kirjan julkistamistilaisuudessa Pekkarinen kertoi, että valtionyhtiöiden yritysjohdon palkitsemisesta tehtyä kannanottoa on tarkistettu eräiltä osin talouspoliittisen ministerivaliokunnan viimeviikkoisessa kokouksessa. Kannanoton tarkistamisesta sovittiin, kun Fortumin johdon optiojärjestelmän kohtuullisuuskeskustelu kävi kuumana viime syksynä.

Edelleen on voimassa ehdottoman kielteinen kanta kaikkiin optiojärjestelmiin. Suositetuille osakepohjaisille palkitsemisjärjestelmille asetetaan nyt lähtökohtainen katto siten, että ne eivät saa ylittää vuotuista peruspalkkaa.

Valtion mielestä osakepalkkiojärjestelmiin on myös liitettävä osakkeiden luovutusrajoitukset. Niillä tulee varmistaa, että osakkeiden saajat sitoutuvat yhtiöön ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Kannanotossaan valtio-omistaja korostaa myös voimakkaasti yhtiöiden hallitusten vastuuta palkitsemispäätöksissä.

Samalla kuitenkin korostetaan, että yhtiöillä on oltava mahdollisuudet kilpailla ammattitaitoisista johtajista ja avainhenkilöistä kilpailukykyisin ehdoin.



Aktiivista omistaja-
politiikkaa


Valtio on merkittävä osakeomistaja yli 50 yhtiössä. Valtion pörssinoteerattujen yhtiöiden arvonnousu oli viime vuonna erinomaiset 29 prosenttia, mikä nosti valtion pörssisalkun kokonaistuoton peräti 39 prosenttiin.

"Valtion osinkotulot ovat kasvaneet merkittävästi siitä huolimatta, että omistuspohjia on laajennettu. Kehitys heijastaa osaltaan valtion aktivoitumista osinkopolitiikan alueella ja pyrkimystä saada hyvä tuotto sijoituksille", Pekkarinen totesi.

Valtion osinkotulot olivat viime vuodelta 1,3 miljardia euroa, ja saman verran se sai osakkeiden myyntituloja. Valtio myi Sammon, Fortumin ja Kemiran osakkeita. Myynneistä huolimatta valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä kasvoi vuoden 2005 alun 15 miljardista eurosta 19,4 miljardiin, osakekurssien noususta johtuen.

Salkun arvo on kasvanut myös tämän vuoden alussa, ja kurssien notkahduksen jälkeen se on nyt noin 22 miljardia euroa.

Käyttämättömiä osakkeiden myyntivaltuuksia valtiolla oli toukokuun lopussa runsaat 8,1 miljardia euroa. Valtuuksia myöntäessä eduskunta on edellyttänyt, että valtio säilyttää vähintään 50 prosentin omistuksensa Kemijoessa, Neste Oilissa, Vapossa, Fortumissa, Finnairissa, Patriassa ja Altiassa.

Omistuksen keventämisestä edelleen eli valtuuksien käyttämisestä Pekkarinen totesi, että "myydään silloin kun se menestyksen kannalta on hyväksi".

Aiemmin valtio käytti jopa kuukauden päivät osakkeiden markkinointikampanjointiin myös henkilösijoittajille. Nyt tässäkin toimitaan markkinalähtöisten yritysten tapaan. Ammattilaiset hoitavat kaupat nopeasti vuorokaudessa tai kahdessa.

Ilmoita asiavirheestä