Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on viime kesän jälkeen romahtanut. Muutaman vuoden päästä edessä voi olla yhtä jyrkkä hintojen nousu.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta vajosi päättyneen viikon lopussa alimmalle tasolle yli kolmeen vuoteen. Erityisen jyrkkä on ollut viime kesän jälkeinen pudotus. Vielä heinäkuussa niin sanottu brent-laatu maksoi 147 dollaria tynnyriltä, ja asiantuntijat arvioivat hinnan voivan nousta parissa vuodessa jopa 200 dollariin. Lentoliikenteen näkymät olivat maailmalla sysimustat. Suomessa kuorma-autoilijat vaativat kustannuskriisin takia verojen alennuksia, ja taksit saivat läpi reippaan hinnankorotuksen.
Se oli aikaa, jolloin Yhdysvaltain finanssikriisi kyti vielä pinnan alla. Muutamassa kuukaudessa siitä on nyt äitynyt maailmanlaajuinen laskusuhdanne. Juuri se, ei käytännössä mikään muu, selittää raaka-öljyn hinnan romahduksen.
Loppuviikolla brent-hinta kävi jo 47 dollarissa. Nyt alan ennustajat odottavat tynnyrihinnan pudotusta jopa 30 ja 40 dollarin välille. Näin kävisi ensi vuonna. Mahdollista on siten sekin, että bensalitran eurohinta alkaa meillä lähiaikoina nollalla.
Jo hiukan aiemmin alkoi monien raaka-aineiden laskurytinä. Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi alumiinin maailmanmarkkinahinta on pudonnut 32 prosenttia, hopean 40, kuparin 54, kuparin 68 ja nikkelin 70 prosenttia. Näin jyrkkä hintaluisu ei ole voinut olla tuntumatta raaka-aineiden viennin varaan taloutensa rakentaneissa maissa. Esimerkiksi Ukraina on jo joutunut turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukeen.
Venäjän taloutta syövyttävät nyt niin öljyn, kaasun kuin mineraalienkin hinnanlasku. Rahat eivät ole lähiaikoina loppumassa valtiolta, mutta muuten Venäjän talouden näkymät ovat radikaalisti synkentyneet muutaman viime kuukauden aikana.
Suomessa ehkä tunnetaan vahingoniloa äveriäimpien venäläisoligarkkien yllättävästä ahdingosta, mutta kovin muikeaksi ei hymyä kannata levittää. Venäjän talouden notkahdus iskisi meillä suoraan esimerkiksi matkailuun ja kauppaan.
Öljyn ja muiden kaivannaisten hintaliuku on kesän jälkeen tarttunut myös maailman elintarvikemarkkinoihin. Sen hinnat ovat pudonneet peräti 50 prosenttia viime kesästä. Talouskriisi ja öljyn hinnan lasku ovat takana tässäkin. Myös satonäkymät ovat tänä ja ensi vuonna eri puolilla hyvät. Vaikka hinnat ovat edelleen pitkän ajan keskimäärää ylempänä, hintojen lasku on tullut helpotuksena sadoille miljoonille maailman köyhille.
Suomalaisen kuluttajan ruokakorin ennakoidaan sen sijaan lähiaikoina kallistuvan - vaikka tulossa on kaiken lisäksi myös ruoan arvonlisäveron pudotus. Kehitys on ristiriitaista, vaikka suomalaisviljelijöille onkin elintärkeää saada tuotteistaan paremmat hinnat kuin he nyt saavat.
Öljyn hinnan lasku kutistaa kaikkialla inflaatiota, alentaa monia kansalaisten ja yritysten kustannuksia ja mahdollistaa tästä syntyvän säästön käyttämisen muihin kohteisiin. Öljyntuotannon alamäellä ja hintojen laskulla on kuitenkin myös seurauksia, jotka eivät hymyilytä. Alan suuria tuotantoinvestointeja on viime kuukausina keskeytetty tai peruttu kokonaan muun muassa Saudi-Arabiassa, Kanadassa ja Brasiliassa.
Kun kysyntä nyt käsillä olevan taantuman jälkeen palaa lähelle entistä tasoa, tuotantoon iskee ankara kapasiteettipula. Siitä ei ole kuin yksi seuraus: hintojen jyrkkä nousu. Halvempi bensa voi jäädä lyhytaikaiseksi riemuksi.