Vuoden 2005 vihannekseksi on valittu paprika. Valinnan takana ovat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto.
Paprikat ovat peräisin Keski-Amerikasta, jossa niitä viljeltiin jo 3 000-5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eurooppaan paprika rantautui Kolumbuksen löytöretkien seurauksena. Kasvien hedelmien tulinen maku muistutti mustapippuria ja sen toivottiin korvaavan tuon hintavan tuontimausteen. Niinpä espanjalaiset alkoivat kutsua uutta kasvia pippuriksi ja tuote tuli maustemarkkinoilla tunnetuksi Espanjan pippurina. Samaa vanhaa perua on chilipaprikoista meillä usein vielä nykyäänkin käytettävä turkinpippuri-nimitys, kertoo agronomi Kai Salonen.
Paprika levisi Euroopasta itään maustekaravaanien mukana ja reittien varrella sen käyttö ruoanlaitossa omaksuttiin nopeasti. Tulinen paprika on oleellinen maun ryydittäjä muun muassa intialaisessa, thaimaalaisessa ja kiinalaisessa keittiöissä. Aasian maat ovatkin nykyään kilomääräisesti laskien suurimpia paprikoiden tuottajia.
Euroopassa paprika ei heti saanut kovin vahvaa jalansijaa, joskin talonpojat viljelivät paprikaa saadakseen maustevalikoimiinsa "pippurin", johon aiemmin vain vauraalla yläluokalla oli ollut varaa. Espanjan lisäksi paprikan viljely yleistyi Unkarissa. Itse asiassa sana paprika on unkaria ja tarkoittaa - pippuria. Unkari on tullut tunnetuksi muun muassa paprikoistaan ja kasvin unkarinkielinen nimi on otettu käyttöön Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa ja Hollannissa.
Paprikat olivat alunperin lähes poikkeuksetta polttavanmakuisia ja niitä käytettiin pääasiassa mausteena. 1900-luvulla markkinoille tuli miedonmakuisia paprikalajikkeita, mikä mahdollisti paprikan viljelyn myös vihannekseksi. Tuotanto yleistyi nopeasti. Kasvihuoneviljelyä on kehitetty erityisesti Hollannissa, jossa paprika on nykyään noin 1 200 hehtaarin alallaan maan eniten viljelty kasvihuonevihannes.
Suomessa paprikan käyttö oli vähäistä aina 1960-70-luvuille asti. Sen jälkeen paprika on vankistanut asemaansa suomalaisissa ruokapöydissä vuosi vuodelta.
Paprikaa mielivien suomalaisten on pitkään ollut pakko tyytyä tuontipaprikaan, sillä kotimainen tuotanto oli aina 2000-luvun alkuun asti lähinnä kokeiluluontoista. Kun kauppapuutarhoilla alettiin etsiä vaihtoehtoja tomaatille ja kurkulle, suomalaisille hyvin maistuva paprika nousi nopeasti esille. Viime vuosien aikana viljelyala on kasvanut nopeasti. Vuoden 2004 tilastotietojen mukaan paprikaa kasvaa jo kahdeksan hehtaarin pinta-alalla, kun vuosituhannen vaihtuessa tuotantoala oli noin hehtaarin luokkaa.
Suomessa tuotetaan lähes yksinomaan miedonmakuisia paprikalajikkeita eli nk. vihannespaprikoita. Tuliset maustepaprikat eli chilit ovat ainakin toistaiseksi pääsääntöisesti tuontitavaraa. Maustepaprikoiden makuun mieltyneitä harrasteviljelijöitä on Suomessakin paljon.