Suomessa tehtiin viime vuoden aikana kaikkiaan 1 905 urheilun dopingtestiä. Testimäärä on suurempi kuin aiempina vuosina, ja kasvun aiheuttivat useat Suomessa järjestetyt kansainväliset kilpailut sekä Maailman antidopingneuvoston Wadan pyynnöstä järjestetyt testit.
Suurimmat Suomessa järjestetyt kansainväliset kilpailut olivat Lahden MM-hiihdot sekä Sotkamon MM-voimanostot, ja kummissakin kisoissa testaus tuotti positiivisia dopingnäytteitä.
Lahdessa kärysi kuusi suomalaishiihtäjää kielletyn plasmavolyymin lisääjän käytöstä. Sotkamossa kaksi ulkomaalaista voimanostajaa antoi kiellettyä anabolista steroidia sisältäneen näytteen.
Kaikkiaan suomalaiset dopingvalvojat testasivat urheilijoita kansainvälisissä kisoissa tai Wadan pyynnöstä 467 kertaa vuoden 2001 aikana. Kärynneiden osuus testimäärästä on noin 1,7 prosenttia.
Muissa kotimaisissa testeissä, yhteensä 1 438 testiä, kärysi seitsemän urheilijaa (0,48 prosenttia testatuista).
Voimanoston kontolle osui viisi dopingtapausta, yleisurheiluun yksi ja amerikkalaiseen jalkapalloon yksi käry, jossa kielletyn aineen käyttäjä oli Suomessa pelannut ulkomaalaispelaaja.
Kaikista Suomessa tehdyistä dopingtesteistä 1 055 oli kilpailutestejä ja loput (850) kilpailun ulkopuolella tehtyjä testejä.
Lajiliittojen tilaamat testit painottuivat kilpailujen yhteydessä testaamiseen, kun antidopingtoimikunta korosti harjoituskauden testausta.
Vuoden aikana testattiin kotimaiset ja kansainväliset testit mukaan lukien eniten hiihtourheilijoita (328 testiä) ja yleisurheilijoita (195).
Vuoden 2001 dopingtestitilasto on samalla vanhan valvontaorganisaation tilinpäätös. Tänä vuonna dopingvalvonnasta vastaa uusi Suomen antidopingtoimikunta ADT ry, joka piti perustamiskokouksensa marraskuussa.
Sen ensimmäinen haaste on tekeillä oleva urheilijapassi. Lisäksi se uudistaa urheilun antidopingsäännöstöä.