VTT eli Valtion teknillinen tutkimuskeskus harkitsee luopumista toiminnastaan Raahessa, Kajaanissa ja Vaasassa tämän vuoden loppuun mennessä. Lopettamispäätöksen tekee VTT:n operatiivinen johto. Sen mielestä tutkimustoiminta on jäänyt noilla alueilla liian pienimuotoiseksi.
"Näiden kolmen yksikön kasvunäkymät ovat käyneet niukoiksi", VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminnan toimialajohtaja Mikko Kara sanoo.
Hänen mukaan VTT:llä on ollut Raahessa, Kajaanissa ja Vaasassa vain vähän yritysprojekteja, eikä näihin yksiköihin ole saatu kootuksi tutkijoiden "kriittistä massaa" samalla tavoin kuin VTT:n muihin pieniin toimipaikkoihin Kuopiossa, Nurmijärvellä tai Lappeenrannassa.
"Jotta toimintoja voidaan jouhevasti pyörittää, pitäisi tutkijoita saada vähintään kymmenestä kahteenkymmentä toimipaikkaa kohden", Kara huomauttaa.
Tätä nykyä VTT:n palkkalistoilla on Raahessa, Kajaanissa ja Vaasassa kolmesta neljään tutkijaa kussakin.
Karan mukaan VTT on linjannut vahvistavansa toimintojaan vankoilla yliopistopaikkakunnilla kuten Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Turussa sekä Kuopiossa. Esimerkiksi Oulussa VTT:n palveluksessa on tätä nykyä yli 300 henkilöä, ja viiden--kymmenen vuoden kuluessa tutkijoiden määrää aiotaan edelleen tarpeen mukaan kasvattaa.
"Aivan joka paikkaan emme kuitenkaan voi satsata", Kara myöntää.
Vahvoiksi arvioimiensa yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle VTT on alkanut punoa asiamiesverkostoa. Sen pohjoisimmat asiamiehet ovat Torniossa, Rovaniemellä ja Kajaanissa. Kaikkiaan VTT työllistää nykyään noin 2 700 ihmistä.
Liikelaitosmalli oma kuvionsa
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen kuuluva VTT uudisti organisaationsa viime vuonna. Ministeriön asettama työryhmä selvittelee parhaillaan VTT:n toiminnallisen mallin kehittämistä. Yhtenä vaihtoehtona on VTT:n liikelaitostaminen. Mikko Karan mukaan toimintojen supistaminen ja liikelaitosmalliin siirtyminen eivät ole kytköksissä toisiinsa.
"Supistustarpeet ovat tulleet esille arjen operatiivisen toiminnan kautta. VTT on pitkään toiminut pääosin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Raahen, Kajaanin ja Vaasan toiminnoista tehdään ratkaisut tältä pohjalta."
Yhtiön viime vuoden 225 miljoonan euron liikevaihdosta valtion perusrahoitusta oli 35 prosenttia eli 78 miljoonaa euroa.
Yritysprojektit yhä mahdollisia
Kara korostaa, ettei VTT ole lopettamassa tykkänään yhteistyötään raahelaisten, kajaanilaisten tai vaasalaisten yritysten kanssa.
"Meneillään olevat projektit viedään loppuun asti ja uusiakin varmasti kehitellään. Se kuitenkin näyttää hyvin vaikealta, että lähtisimme ihan vakituisesti sijoittamaan lisää henkilökuntaa näille paikkakunnille."
Toimialajohtaja Mikko Karan mukaan tavoitteena on, että henkilöstöjärjestelyt voidaan tehdä henkilöstön kanssa yhdessä neuvotellen, mutta ilman yt-neuvotteluita.