VTT:n taloudellinen kannattavuus on laskenut roimasti. Maksullisen toiminnan tulos on pudonnut kymmenesosaan, kertoo VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori ja varoittaa uutta hallitusta ripottelemasta teknologiarahoja alueille.
VTT:n tilanne heijastaa pitkälti koko teknologiatutkimuksen olemusta Suomessa, Leppävuori totesi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Suomen tutkimusvolyymistä VTT:n osalle lankeaa tosin vain neljä prosenttia. Mutta valtion perusrahoitus on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta samoissa.
Lisäksi on yksityisten toimeksiantojen kannattavuus nyt romahtanut. Kun maksullisten palvelujen tuotto on viime vuosina noussut kolmeen-neljään miljoonaan euroon, niin vuonna 2002 erillistulokseksi jäi enää 0,3 miljoonaa.
Tutkimuslaitoksen kokonaistulos taas osoitti jopa 2,7 miljoonaa alijäämää.
Nokian irtisanomiset, jotka koskevat nyt ennen kaikkea tuotekehittäjiä, ovat yksi merkki taloudellisesti vaikeista ajoista, Leppävuori viittaa. Myös teollisuuden toimeksiannot VTT:n tutkijoille ovat muuttuneet. Toimista etsitään hyötyä yhä lyhyemmällä aikavälillä.
Tilauskanta on sentään kasvanut parilla prosentilla. Merkittävää kasvua odotetaan jatkossa kuitenkin vain ulkomailta. Kansainvälistä toimintaa VTT:llä on jo eniten USA:ssa, mutta myös Keski-Euroopan metsäteollisuus lupailee tutkijoille töitä.
Leppävuoren mukaan punamultahallituksen teknologiapoliittiset linjaukset ovat vielä suuri kysymysmerkki. Alku ei kuitenkaan lupaa hyvää.
Tiede- ja teknologianeuvosto suosittaa lisäämään teknologiarahoitusta Suomessa viidellä prosentilla. "Hallitus on selvästi tiukemmalla linjalla", Leppävuori valittaa. Luvassa on kaivattujen 300 miljoonan sijaan ilmeisesti vain 230 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Kun varat ovat rajalliset, ei resursseja pidä ruveta ripottelemaan, Leppävuori varoittaa punamultaa. Esimerkiksi bioteknologiaan ei pitäisi satsata "joka niemessä ja notkelmassa", hän toteaa.