Pelkästään Nokian vanavedessä ei yksinkertaisesti enää pärjää, pelkistää Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT:n tieteellinen johtaja Jorma Lammasniemi.
Jorma Lammasniemi viittaa näin Nokian tapaan ulkoistaa tutkimustaan ja kehitystään ja johdatella sitä elektroniikan valmistuksen tavoin Suomesta lähemmäs laajempia markkinoita ja alempien kustannusten maita.
Jo Nokia-Siemens-fuusion herättämä huoli Nokia-vetoisen tutkimuksen siirtymisestä Suomesta sai jatkoa keskiviikkona. Nokia kertoi siirtävänsä tuotteissaan käyttämiensä mikrosirujen kehittelyä italialais-ranskalaiselle yhtiölle. Ulkoistuksen henkilöstövaikutukset Nokia ennakoi suuriksi nimenomaan Oulussa.
VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori esitti jo keväällä huolensa Nokia-vetoisen tutkimuksen vähenemisestä Suomessa ja ennakoi sen poislähdön muodostuvan kohtalokkaan kovaksi ja jopa romahduttavan VTT:n.
Pahimmillaan Nokia-vetoisen tutkimuksen nopea supistuminen voi koetella nimenomaan VTT:n Oulun yksikköä, tieteellinen johtaja Jorma Lammasniemi myöntää.
VTT:n sisällä Oulu kasvanut ylivoimaisesti vankimmaksi ICT:n,
tieto- ja viestintäteknologian osaajaksi ja kehittäjäksi. Nokia-ihmeen syntysijoille Ouluun koko VTT:n ICT-teknologiakokonaisuudesta on keskittynyt selkeästi yli puolet, Lammasniemi laskee.
Tieto- ja viestintäteknologian voimakasta roolia Oulussa korostaa se, että keskimäärin yksikkö edustaa vain hieman runsasta 10 prosenttia koko VTT:n kaikista toiminnoista.
VTT:n palveluksessa olevista 2 700 ihmisestä 350 työskentelee Oulussa. Samaa, hieman runsaan 10 prosentin tasoa on myös Oulun yksikön liikevaihto, Lammasniemi hahmottaa.
Tutkimus seuraa
tuotantoa Aasiaan
Jorma Lammasniemi myöntää pääjohtaja Leppävuoren esittämän huolen aiheelliseksi, mutta korostaa Nokian toimien vaikutuksille löytyvän myös vastalääkkeitä: "Voimme rakentaa edelleen vahvan mobiiliteknologian osaamisen pohjalle. Tarkastelukulma on vain muutettava entistä kansainvälisemmäksi ja uusia asiakkailta on onnistuttava löytämään tietoliikennesektorin ulkopuolelta."
Näin VTT:llä on edessään aivan se sama, mihin myös Nokia-klusterin yritykset ovat jo törmänneet.
Nokia-klusterin yritysten tavoin VTT:n uhkaksi Lammasniemi näkee sen, pystyykö se sopeuttamaan toimintaansa ICT-toimialalla nopeasti ja yllättäen vastaan tuleviin muutoksiin.
Tieto- ja viestintäteknologiassa tuotanto siirtyy kiihtyvällä vauhdilla Kauko-Idän maihin. "Hyvä kysymys on, missä määrin ja kuinka nopeasti tutkimusta ja kehitystä siirtyy Aasian tuotannon mukana", Lammasniemi miettii.
Aasiassa erityisesti Kiinalla ja Etelä-Korealla on valtava yritys päällä. Maat panostavat Lammasniemen havaintojen mukaan nyt rajusti tutkimukseen osaamistasonsa nostamiseksi huippuunsa valmistuksen tueksi.
Vain aktiivinen ja
ketterä pärjää
Jorma Lammasniemi pitää selvänä, että panostukset tuottavat tuloksia Aasian maissa ja sanoo olevansa huolissaan siitä, ettei Suomessa siihen juurikaan reagoida. "Meillä VTT:ssä on sellainen tunnelma, että Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tähän asti menestystä tuottaneen tutkimuksen saavutuksia niitetään automaattisesti myös tulevaisuudessa."
Puheet kansallisten tutkimuspanosten lisäämisestä eivät realisoidu, eikä Suomi osallistu kansainväliseen kilpajuoksuun osaamistasonsa nostamiseksi. Suomessa ei pidetä huolta maan kilpailukyvyn säilymisestä, Lammasniemi pelkää.
Nokian vetoapua menettävä VTT on aloittanut oman selviytymistaistelun uudistamalla voimakkaasti organisaatiotaan ja toiminta-ajatustaan. Kansainvälistyäkseen VTT on rakentanut Eurooppaan lujan yhteistyöverkostoon. Kiinan Shanghain lisäksi se perustaa oman toimiston Etelä-Koreaan Souliin.
Avaintavoitteita ovat nyt kansainvälistyminen ja asiakkaiden löytäminen tieto- ja viestintäteknologian sektorin ulkopuolelta.
"Jos olemme aktiivisia ja liikumme ketterästi ja mukana on myös hyvää onneakin, mahdollisuudet säilyä hengissä ovat hyvät", Lammasniemi näkee.