"Suomi tarvitsee edes yhden kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamiskeskittymän. Ainoa mahdollisuus on pontevasti kehittää pääkaupunkiseudun kampuksia, joista Otaniemen tiedeyhteisö on selkeästi maamme ykkönen teknologiassa. Tuntuu pelottavalta ajatella, että alueellistamisen nimissä Otaniemen alueen kehittäminen jäisi jollain tavalla paitsioon", VTT:n pääjohtaja Erkki K.M. Leppävuori totesi Otaniemen Tekniikan Päivän puheessaan perjantaina.
VTT:n lehdistötiedotteen mukaan pääjohtaja Leppävuoren mielestä Suomen hyvin toimivaa innovaatioympäristöä, johon Otaniemen tiedeyhteisökin kuuluu, ei pidä heikentää tai hajottaa alue- tai työvoimapoliittisiin syihin vedoten.
"Teknologiapoliittisesta näkökulmasta katsoen meillä kaikilla on kuitenkin oikeus toivoa, ettei alue- ja työllisyyspolitiikan alttarille uhrata laajalti kansainvälistäkin tunnustusta saaneen innovaatioympäristömme kulmakiviä", hän sanoi.
Leppävuori painotti, että tutkimus- ja tuotekehitys ja siitä syntyvät innovaatiot eivät yksinään riitä. Yrittäjyyttä tarvitaan tulevaisuudessa yhä uusilla tavoilla.
Alueellisen näkökulman painoarvo tutkimus- ja tuotekehityksessä vaihtelee eri maissa. Leppävuoren mukaan Suomessa sen merkitys on pienempi kuin suurissa maissa, sillä maamme eri toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö myös tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä on helppoa.
"Varmaankin paras esimerkki alueellisesta menestystarinasta innovaatioita ajatellen on Kalifornian Silicon Valley. Kalifornian taloudellinen merkitys on kuitenkin Ranskan suuruusluokkaa. Viiden miljoonan väestön jakaminen kahteenkymmeneen maakuntaan tai edelleen 82 seutukuntaan ei välttämättä tarjoa lähtökohtaa sen enempää kansalliselle kuin alueellisellekaan kehittämiselle."
Julkinen T&K-rahoitus sijoitettava tuottavasti
Aluepolitiikan lisäksi Leppävuori otti kantaa myös Suomen menestymismahdollisuuksiin Kiinan, Korean ja Taiwanin sijoittaessa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maailmanlaajuinen kilpailu on hänen mukaansa tällä hetkellä vahvasti innovaatio- ja osaamisvetoista. Suomen rajalliset resurssit asettavat meidät kuitenkin melkoisen haasteen eteen: kuinka onnistumme tutkimusjärjestelmämme kehittämisessä sekä oikeiden tutkimus- ja rahoituskohteiden valinnassa?
Leppävuoren mukaan Suomen niukka julkinen rahoitus pitäisi kohdistaa sinne, mistä saadaan suurin mahdollinen kerrannaisvaikutus elinkeinoelämämme kannalta. Kohteiden valinta edellyttää myös onnistumista teknologian ennakoinnissa.
VTT:n pääjohtaja epäili kuitenkin, kannattaako julkisen sektorin kaikissa tapauksissa laatia pitkälle meneviä teknologioiden priorisointeja ja tiekarttoja teknologian ennakoinnin onnistumiseksi.
"Se, mikä monessa maassa, kuten Koreassa ja Taiwanissa, tuntuu luontevalta, saattaa meikäläisessä kulttuurissa törmätä seinään."