Nokian merkitys Suomen elinkeinoelämälle on noussut turhan suureksi. Vain sillä mitä Nokia tekee tai on tekemättä tuntuu olevan merkitystä. Isot luvut jylläävät, ja tässä tiedotusvälineetkin tulevat kuvioon mukaan. Isoista luvuista kun saa näyttävämmän uutisen kuin usean pienen firman edistysaskelista.
Pelkästään Nokia-uutisointia seuraamalla saa valitettavan helposti myös vaikutelman, että koko Suomen teknologiateollisuus saattaa tuota pikaa olla perikadon partaalla.
Toisen näkökulman tilanteeseen tarjoaa VTT:n uutisointi. Sitä seuratessa huomaa, että Suomessa tehdään koko ajan paljon teollista kehitystyötä, jonka muuttuminen työpaikoiksi ja vientituloiksi on vain ajan kysymys.
Osa lukijoista saattoi esimerkiksi huomata pari viikkoa sitten Kalevasta uutisen, jonka mukaan VTT on kehittänyt kamerakännykkään liitettävän lisälaitteen, joka muuttaa puhelimen tehokkaaksi mikroskoopiksi. Oulukin oli siinä keksinnössä keskeisesti esillä.
VTT:n oman tiedotteen mukaan kännykkämikroskooppi soveltuu esimeriksi pinnanmuodostuksen tutkimiseen painoteollisuudessa osana laadunvarmistusta sekä kenttäolosuhteissa. Turvallisuusalalla laitetta voidaan käyttää esimerkiksi mikrokoodin lukemiseen erilaisissa logistisissa järjestelmissä. Samoin laite sopii turvamerkintöjen tarkasteluun ja tuotteen aitouden varmistamiseen brändin suojelussa. Mikroskooppilaitteen avulla voidaan tunnistaa tuotteen sisältämät piilokuvat, joita paljas silmä ei muutoin havaitse.
Laite soveltuu niinikään ympäristön seurantaan. Kuluttaja voi käyttää pikamikroskooppia vaikkapa liikkuessaan luonnossa ja tarkastellessaan lähemmin puiden ja kasvien lehtiä tai hyönteisiä.
Kännykkämikroskooppi sopii myös tekstiilirakenteiden, hiussäikeiden ja vaikkapa paperin kuiturakenteen tarkasteluun. Ja rahaakin tällä keksinnöllä on tarkoitus tehdä. KeepLoop Oy ja VTT ovat jo kaupallistamassa laitetta, ja ensimmäisiä sovellutuksia odotetaan markkinoille jo ensi vuoden alussa.
Pelkästään tänä vuoden aikana VTT:n uutiskirjeet ovat kuitenkin pitäneet sisällään kaikenlaista muutakin mielenkiintoista.
Hyvästä esimerkistä käy vaikkapa VTT.n kehittämä kiinteäoksidipolttokennoteknologia, jolla maakaasusta tuotetaan polttokennolla sähköä verkkoon.
Kyseessä on laitteisto, jota voidaan käyttää useilla polttoaineilla, myös muuten vaikeasti hyödynnettävillä biokaasuilla. Tällä hetkellä järjestelmälle tehdään pitkäaikaistestejä, joilla selvitetään sen komponenttien luotettavuutta, elinikää ja kehitystarpeita. Perinteinen puunjalostusteollisuuskaan ei ole jäänyt osattomaksi VTT:n ponnisteluista. Nostetaanpa esiin vaikka Suomen Nanoselluloosakeskus, jonka tavoitteena on kehittää nanoselluloosalle teollisen mittakaavan tuotantoprosessi sekä luoda sille uusia käyttömahdollisuuksia raaka-aineena ja materiaalina.
Nanoselluloosa muodostuu nanofibrilleistä, jotka ovat mitoiltaan noin tuhannesosa normaalin sellukuidun mitoista.
Seostamalla sitä erilaisiin materiaaleihin on mahdollista valmistaa uusia, keveitä ja lujia yhdistelmämateriaaleja, joita voidaan hyödyntää monissa sovellutuksissa.
Sellaisia ovat esimerkiksi erikoispaperit, paperipinnoitteet, pakkaukset ja rakennusmateriaalit. Nanoselluloosaa voidaan käyttää myös nykyisten biomuovien lujuus- ja kestävyysominaisuuksien parantamiseen.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon teollisia työpaikkoja muun muassa VTT:n tutkimuksilla on Suomeen jo luotu. Joka tapauksessa jatkuva tutkimustyö luo pohjaa myös Suomen teknologiateollisuuden valoisalle tulevaisuudelle.