Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n Idealiike-kampanja onnistui yli odotusten. Idealiikkeen tavoite oli saada suomalaisilta 35 000 ideaa uusien, arkea helpottavien mobiilipalveluiden aihioiksi.
Huhtikuussa aloitettu kampanja päättyi keskiviikkona ja kahden kuukauden aikana ideoita kertyi yli 37 000. VTT:n alustavan arvion mukaan niistä noin seitsemän prosenttia voidaan luokitella huippuideoiksi, lukumääräisesti se tarkoittaa 2 000 huippuideaa.
Idealiikkeen toinen isä, teknologiapäällikkö Pekka Alahuhta myönsi, että kerätyt ideat sisältävät samoja tai samankaltaisia ajatuksia. Lopullinen analyysi ideoista on vielä tekemättä.
Siitä huolimatta Alahuhta ja Idealiikkeen toinen liikuttaja, tutkimusprofessori Pekka Abrahamsson olivat vakuuttuneita, että ideoista koottu ideapankki on maailman suurin. Kerätyistä ideoista koottu ideapankki on kaikkien vapaasti käytettävissä internetissä. Sen toivotaan aktivoivan Suomen innovaatio-osaamista ja synnyttävän uutta liiketoimintaa.
Suurimman osan ideoista tuottivat korkeakouluopiskelijat ja koululaiset. VTT:n ideatiimi tapasi kaikkiaan 1 400 henkilöä ideointitilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Abrahamsson kertoi, että kaikilta on kysytty lupa ideoiden kaupalliseen käyttöön.
"On epätodennäköistä, että yksittäinen idea muodostuu merkittäväksi liiketoiminnaksi. Enemmän ne toimivat virikkeinä", hän muotoili.
Julkishallinto usein jähmeästi mukana
Esimerkkejä Idealiikkeen keräämistä loistoideoista edustavat puheen tekstiksi muokkaava sanelukone, olinpaikasta riippuva puheluiden suodatus sekä varoitus parkkiajan loppumisesta kännykkään.
Ideat löytyvät ideapankista juuri sellaisina, kun ne on VTT:lle luovutettu. Toistaiseksi valtaosa ideoista löytyy käsin täytetyistä lomakkeista skannattuina kuvatiedostoina, sillä kaksikko halusi pitäytyä ideapankin julkaisuaikataulussa.
VTT ei ole ollut yhteydessä mobiilipalveluita tuottaviin yrityksiin, mutta kertoi yhteydenottoja tulleen.
TeliaSoneran sisältöpalveluista vastaava johtaja Juhani Kivikangas kertoi, että Idealiikettä on pidetty silmällä.
"Odotamme innolla tuloksia, että pääsemme hyödyntämään niitä palveluissamme", hän kertoi.
Kivikangas joutui kuitenkin kaatamaan kylmää vettä monen idean niskaan, sillä usein niiden toteuttamiseen tarvitaan julkishallinnon yhteistyö. Julkishallinto lähtee varsin jähmeästi tarjoamaan palveluja kännykkään.
"Monesti vastaus on, että palvelusta ei saa välitöntä hyötyä. Säästöjä syntyy vasta, kun pystytään joku vanha, mekaanisempi tapa lopettamaan", hän jatkoi.
Myös yrityksillä on välillä vaikeuksia nähdä kännykkäpalvelujen hyötyjä. Kivikangas uskoo, että kun riskit pienenevät, asenteet muuttuvat.
Idealiikkeen tiimoilta VTT sai paljon yhteydenottoja kansalaisilta, joilla oli joku muu kuin mobiililaitteisiin sopiva idea. VTT suunnittelee tarjoavansa mahdollisuutta ideointiin myös jatkossa, mahdollisesti muille palvelusektoreille.
Idealiikkeen ideapankki löytyy osoitteesta http://www.idealiike.fi/
