Helsinki EU:n komissio on viime aikoina puuttunut entistä kovemmalla kädellä laittomiin kartelleihin, joista pelkästään toissa vuonna tuomittiin yrityksille kahden miljardin euron verran sakkoja.
Myös Suomessa Kilpailuvirasto aikoo tehostaa kartellien jahtausta, ylijohtaja Martti Purasjoki sanoi STT:lle keskiviikkona. Vappuna voimaan tuleva kilpailulain muutos vapauttaa siihen lisää resursseja, kun viraston ei jatkossa tarvitse enää käsitellä esimerkiksi yritysten poikkeuslupahakemuksia.
- Tähän mennessä rekordimme kartellipuolella ei ole ollut kovin hyvä, mutta siihen pyritään saamaan muutos, Purasjoki sanoi.
EU-tasolla ja Yhdysvalloissa tehokkaaksi konstiksi kartellien paljastamisessa on osoittautunut niin sanottu leniancy-periaate. Sen mukaan ensimmäinen yritys, joka tunnustaa kartellin olemassaolon ja toimittaa viranomaisille sen paljastamiseen johtavia tietoja, vapautuu sakoista.
Uuden kilpailulain myötä tämä käytäntö tulee voimaan myös Suomessa.
Nykyinen sakkotaso
ei kannusta paljastuksiin
Kilpailuvirastossa ei odoteta, että kartellin paljastajia kertyisi heti toukokuussa jonoksi asti, mutta jatkossa uuden käytännön toivotaan myös meillä edistävän laittoman hinta- ja tarjousyhteistyön tai markkinoiden jakamisen ilmituloa.
Muuten kartelleihin on hyvin vaikea päästä käsiksi. Edes niistä kärsivät asiakkaat eivät välttämättä halua kääntyä viranomaisten puoleen, koska pelkäävät liiketoiminnan siitä hankaloituvan, Purasjoki epäili.
Hän huomautti järjestelmän toiminnan vaativan myös, että laittomasta toiminnasta määrätään riittävän kovia sakkoja. Nykyään rangaistusten taso on Suomessa niin matala, ettei se aiheuta yrityksille juuri minkäänlaista taloudellista uhkaa. Siksi osallistuminen kartelliin on järkevää kieltää viimeiseen asti.
EU:ssa laittomasta kilpailun rajoituksesta tuomittavat rangaistukset voivat nousta jopa kymmeneen prosenttiin yrityksen liikevaihdosta. Myös Suomessa jo nykyinen kilpailulaki sallii tämän, jos tapaus on erityisen vakava. Käytännössä sakot ovat lähes poikkeuksetta pysyneet 840-673 000 euron haarukassa, joka on kirjattu lakiin esimerkiksi sopivasta tasosta.
Lähiaikoina markkinaoikeuden käsittelyyn on etenemässä asfalttialalla epäilty laaja kartelli, jota koskevat selvitykset Kilpailuvirasto sai valmiiksi viime kesänä. Virasto epäilee alan suurimpien yritysten harjoittaneen kiellettyä yhteistyötä ainakin vuosina 1995-2002. Yritykset itse ovat kiistäneet epäilyt.
Yrityksille lisää
vastuuta
Kansallisen kilpailulain viilaus EU-sääntöjen mukaiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen taustalla on EU:n laajeneminen, jonka vuoksi koko unionin kilpailuvalvontaa rukataan uuteen uskoon.
Itse kilpailua koskevat säännöt eivät olennaisesti muutu, mutta yritysten oma vastuu niiden noudattamisesta kasvaa tuntuvasti. Yritysten on jatkossa itse selvitettävä, onko toiminta EU:n kilpailulakien mukaista vai ei. Kilpailuviraston myöntämistä poikkeusluvista luovutaan, eikä viranomaiselta enää haeta etukäteen hyväksyntää mahdollisesti kilpailua rajoittavalle toiminnalle.
Nykyisin voimassa olevat poikkeusluvat jatkuvat määräaikansa loppuun. Purasjoki arvioi, että niiden sallima toiminta on yleensä jatkossakin mahdollista, koska Kilpailuvirasto on myöntänyt lupia nimenomaan EU-komission hyväksymien periaatteiden pohjalta.
Myös yrityskauppojen valvonta kevenee muun muassa siten, ettei kauppoja tarvitse ilmoittaa kilpailuviranomaisille, jos osapuolen liikevaihto jää alle 20 miljoonaan euroon.
EU-tasolla 25 jäsenmaan kilpailuvirastot toimivat jatkossa verkostona, jolle ilmoitetaan kaikki merkittäviä kilpailuvaikutuksia aiheuttavat yrityskaupat. Verkosto valitsee niitä käsittelemään 1-3 kansallista kilpailuviranomaista. Läheskään kaikki "EU-tason" yritysjärjestelyt eivät siis enää etene EU-komission syyniin.
Komissio voi kuitenkin napata itselleen minkä tahansa kilpailuasian, jonka katsoo tarpeeksi merkittäväksi. Se myös varmistaa, että kilpailulakeja tulkitaan samalla tavoin kaikissa jäsenmaissa.