Oulu Kolmelta Oulun yliopistollisen sairaalan potilaalta on löydetty VRE-bakteeri. VRE eli vankomysiiniresistentti enterokokki -kannat on varmistettu geenimonistusmenetelmällä niin sanotuiksi VanB-tyyppisiksi Kansanterveyslaitoksessa Helsingissä.
Ensimmäinen VRE-kanta todettiin kesäkuussa kliinisen infektion yhteydessä otetusta bakteerinäytteestä. Kaksi muuta tapausta havaittiin seulontanäytteistä eli potilaat olivat bakteerin oireettomia kantajia.
VRE-bakteeri on Suomessa selvästi harvinaisempi ongelmamikrobi kuin paljon puhuttu MRSA.
Valtakunnallisen Tartuntatautirekisterin mukaan VRE-tapauksia oli Suomessa viime vuonna ainoastaan kuusi kappaletta. Tänä vuonna tapauksia oli 2. heinäkuuta mennessä ilmoitettu rekisteriin neljä kappaletta, joista kaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Osastoylilääkäri Hannu Syrjälä Oulun yliopistollisen sairaalan sairaalahygieniaosastolta kertoo, että VRE on aiheuttanut Suomessa laajan epidemian Helsingin seudulla 90-luvun loppupuolella. Ulkomailla VRE on melko yleinen löydös. Esimerkiksi Englannissa on VRE:n riskiryhmiin kuuluvilta, vakavia perussairauksia sairastavilta potilailta löydetty ulosteen seulontanäytteissä yli 30 prosentilla oireeton VRE-kantajuus.
Syrjälä korostaa, ettei Oulussa näyttäisi olevan kyse mistään varsinaisesta epidemiasta, sillä uusia tapauksia ei ole tullut ilmi, kun seulontanäytteitä on otettu lisää.
Ei vaaraa terveille
Enterokokit ovat suoliston bakteeritasapainoa ylläpitäviä bakteereita ja niitä on kaikilla ihmisillä suolistossa. Yleensä enterokokki aiheuttaa infektioita silloin, kun potilaan vastustuskyky on alentunut joko sairauden tai sen hoidon takia tai potilas on saanut pitempään antibioottihoitoja.
Tavallisin enterokokin aiheuttama infektio on virtsatieinfektio, mutta se voi aiheuttaa myös vakavampia infektioita kuten verenmyrkytyksen.
"Suolistobakteerina enterokokkia todetaan myös vatsaontelon syvissä infektioissa, usein yhtenä useammasta aiheuttajamikrobista. Sen sijaan enterokokki ei yleensä aiheuta infektioita terveille ihmisille", Hannu Syrjälä luonnehtii.
Vastaavasti myös enterokin perimältään muuttunut muoto, VRE, ei aiheuta ongelmia ihmisille tavallisessa elämässä, kotiympäristössä, eikä myöskään sairaalan henkilökunnalle.
Sairaalassa on sen sijaan tärkeää estää antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien leviäminen toisiin potilaisiin, sillä oireeton VRE-kantajuus - yhtä lailla myös MRSA:n tai jonkun muun moniresistentin bakteerin kantajuus - voi johtaa vakavasti sairailla potilailla otollisissa olosuhteissa myös infektioon.
Tällaisia riskiryhmiin kuuluvia potilaita ovat muun muassa tehohoidossa ja dialyysihoidossa olevat, kuten myös syöpää sairastavat ja elinsiirron saaneet potilaat. Edellä mainituissakin ryhmissä oireeton VRE-kantajuus johtaa vain pienellä osalla infektioon.
Syrjälän mukaan VRE:n hävittäminen on osoittautunut sairaalaympäristössä todella haasteelliseksi ja kustannuksia vaativaksi tehtäväksi.
Teettänyt paljon työtä
Vaikkei varsinaisesta epidemiasta olekaan kyse, on VRE aiheuttanut Oysissa paljon työtä. Osastonylilääkäri Hannu Syrjälä kertoo, että sairaalassa on päivitetty muutaman vuoden takainen VRE-ohje. Henkilökunnalle on annettu koulutusta ja runsaasti käytännön ohjausta hygieniahoitajien ja infektiolääkäreiden toimesta tarjoamalla uusimpaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvaa informaatiota.
VRE-potilaat hoidetaan Oysissa kosketuseristyksissä, mikä tarkoittaa muun muassa omaa huonetta ja sitä, että potilasta hoitava henkilökunta käyttää alkoholikäsihuuhteen lisäksi erilaisia suojavarusteita.
Myös bakteerille altistuneet potilaat, jotka ovat olleet yhtä aikaa osastolla hoidossa todetun VRE-potilaan kanssa, hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Altistuneiden potilaiden eristystarve arvioidaan tapauskohtaisesti infektiolääkäreiden ja hygieniahoitajien toimesta.
Sairaalan atk-osasto on puolestaan tehnyt VRE-tapausten hoitoa ohjeistavan hälytysjärjestelmän sairaalan tietojärjestelmään.
Syrjälän mukaan vastaava järjestelmä on ollut Oysissa käytössä MRSA:n osalta jo vuosia ja se on osoittautunut korvaamattomaksi työkaluksi.
VRE-ongelman laajuuden selvittämiseksi on Oysissa jouduttu ja joudutaan edelleen tekemään myös altistuneiden potilaiden seulontoja. Nämä ovat aiheuttaneet pahimman lomakauden aikana melkoisia paineita myös Oysin mikrobiologian laboratoriolle.
Syrjälän mukaan koko Oysin henkilökunta on toistaiseksi selvinnyt kiitettävästi tästä urakasta. Kosketuseristys lisää oleellisesti työmäärää ja vähentää muutenkin jo niukkoja potilaspaikkoja.
Tämän viikon aikana ja tulevana viikon loppuna VRE-tilanne näkyy myös päivystyspotilaiden sijoittelussa. Kirurgian yksikön vt. ylilääkäri Juha Saarnio kertoo, ettei yhdelle kirurgiselle vuodeosastolle ei oteta päivystyspotilaita.
"Seulontatulokset ovat antaneet onneksi hengähdystauon, kun on käynyt ilmi, ettei mistään isommasta ongelmasta näyttäisi olevan kyse", Syrjälä toteaa.
Vaikka uusia tapauksia ei enää löytyisikään, bakteereille altistuneiden potilaiden seulontatyö kestää vielä viikkoja, ennen kuin VRE:n osalta voidaan huokaista. Silti OYS:iin on edelleen turvallista tulla hoitoon, osastonylilääkäri Syrjälä toteaa.