VR:n johdossa tyrmätään uuden matkakeskuksen rakentaminen ratapihan päälle Oulussa. Projektipäällikkö Markku Iivanaisen mielestä oululaiset voisivat unohtaa tämän vaihtoehdon liian kalliina.
"Kyllä se niin on. Pelkästään kansi rahapihan päällä maksaisi arviolta 1500-2000 euroa neliöltä." Iivanainen toteaa nähtyään Kalevassa sunnuntaina esitellyn mallin.
Myös liike- ja myymälätilat tulisivat Iivanaisen mielestä liian korkealle maanpinnan tasosta, jos matkakeskus rakennettaisiin radan päälle. Lisäksi suunnitelmassa on liian vähän parkkitiloja autoille.
Ratahallinnon maankäyttöpäällikkö Ilkka Saari muistuttaa, että radan päälle rakennetut asemat eivät ole onnistuneita missään muualla.
"Ikävä kyllä radan päälle ei ole osattu toteuttaa yhtään hyvää ratkaisua. Pasilaankin on vaikea saada toiseen kerrokseen vuokralaisia", Saari huomauttaa.
Ratahallinnossa Oulun matkakeskussuunnitelmia pidetään mammuttimaisena.
"Ensimmäiseksi tuli mieleen Japanin Kioton rautatieasema, sillä erotuksella että Kiotossa asuu puolitoista miljoonaa ihmisiä ja Oulussa vain reilut 120 000", kommentoi sattumalta Oulussa kokoustava ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön johtaja Markku Nummelin tutkiskellessaan Kalevan sunnuntain numerossa esiteltyjä matkakeskusmalleja.
Ratahallinto on VR-yhtymän, Senaattikiinteistöjen ja Oulun kaupungin ohella yksi Oulun asema-alueen maanomistajista. Suurin maanomistaja on VR-yhtymä, joka on pannut matkakeskushankkeen vireille.
Nummelin ei Kioto-viittauksellaan tarkoittanut uutena ideana esiteltyä radan yli mallia, vaan kaupungin asemakaavamuutoksen mukaan suunniteltua Rautatienkadun varteen sijoittuvaa kokonaisuutta. Vaikka Nummelin on aiemmissa vaiheissa antanut suunnitelmasta ratahallintokeskuksen lausunnon, hänelle valkeni oikeastaan vasta nyt, kuinka massiivisesta systeemistä on kysymys.
Nummelin mielestä kyseessä näyttäisikin olevan enemmän kauppakeskus kuin asemarakennus. "Näin suuri liiketila vaatii valtavasti matkustajapotentiaalia", hän ihmettelee.
Myös ratahallinnon maankäyttöpäällikkö Ilkka Saari hämmästelee liiketilojen määrää. Muuten niin häntä kuin Nummeliniakin silti miellytti enemmän asemakaavanmuutoksen mukainen malli.
Arkkitehdeiltä
eri näkemyksiä
Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti, kaupunkikuvatyöryhmän jäsen Esa Kauppi tyrmäsi radan yli vaihtoehdon jyrkästi. Perusteena oli muun muassa se, että sen tuloksena radan molemmat puolet olisivat täysin jäsentymättömiä.
Muutkin arkkitehdit ovat ottaneet kantaa. Esimerkiksi arkkitehti Weikko Kotila veisi matkakeskuksen kokonaan Raksilaan, jolloin yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema rakennettaisiinkin Pakkahuoneenkadun eikä Hallituskadun päätteeksi.
Kotilan ehdotuksessa Pakkahuoneenkatu rakennettaisiin kävelykaduksi Rautatienkadulle asti, jolloin se yhdistäisi torinrannan matkakeskukseen.
Yhteys Rautatienkadulta matkakeskukseen tehtäisiin tunnelina, liiketiloja sisältävänä ylikulkusiltana tai molempina. Rautatien ja Rautatienkadun väliin tulisi Pakkahuoneenkadun päätteeksi porttirakennus liiketiloineen ja pienempiä rakennuksia. Porttirakennuksessa olisi muun muassa liukuporras ylikulkusillalle.
Nykyinen kevyen liikenteen tunneli radan alla säilyisi, samoin sitä ympäröivät vanhat raken-nukset.
Nykyinen asemakaavaehdotus tuhoaa hänen mielestään Rautatienkadun historiallisen ja kauniin miljöön eikä paranna Raksilan ikävää linja-autokenttää.
Arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelun assistentti Raine Mäntysalo näkee jo radan yli kurkottavasta ideasuunnitelmasta kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vahvuuksia.
"Tällainen osin ratapihan ylle ja Raksilan puolelle rakennettava vaihtoehto olisi pitänyt tuoda asemakaavan osallistumis- ja arviointiprosessiin näkyvällä tavalla muiden vaihtoehtotarkastelujen rinnalla. Jos valmisteilla oleva asemakaava mahdollistaisikin tällaisen matkakeskussuunnitelman, se ei rohkaise siihen, jos VR:n vanhoja asemaravintola- ja tiilirakennuksia ei kaavalla suojella."
Rakennustaiteen historian dosentti Anna-Maija Ylimaula toivoo, että radan ylittävää vaihtoehtoa pohdittaisiin vielä kertaalleen. Tekniikan tohtori, arkkitehti Kirsti Reskalenko on samaa mieltä ja pitää vaihtoehtoista mallia toteuttamiskelpoisena.
"Oululla luulisi olevan rohkeutta olla 400-vuotias historiallinen kaupunki, joka vaalii viimeisiä puutalojaan."