Valtion omistama VR teki sen, mikä oli pakko: se alensi kotimaan kaukojunaliikenteen lippujen hintoja neljänneksen tiistaina.
Lento- ja bussiliikenteen lippujen hintojen lasku oli jo pidemmän aikaa vienyt matkustajia VR:ltä. Oma uhkansa on myös polttoaineiden hintojen lasku, joka suosii yksityisautoilua.
Vaikka VR:llä on vielä monopoliasema harjoittaa henkilöliikennettä rautateillä, sen varaan ei voi tuudittautua enää. VR:ää odottaa muiden liikenteenharjoittajien tulo radoille, joten sen on kyettävä kilpailemaan aivan uudenlaisissa olosuhteissa.
VR:n ja valtion sopimuksen mukaan henkilöjunaliikenne vapautetaan kilpailulle vuonna 2024. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on väläytellyt kuitenkin mahdollisuutta aikaistaa kilpailun sallimista. Vanhaan malliin toimimalla VR:llä ei olisi mitään mahdollisuutta vastata uusien yrittäjien tuomaan haasteeseen.
Kaukoliikenteessä tapahtui käänteentekevä muutos lentotoiminnan säätelyn vapauduttua ja lentoyhtiöiden aloitettua kilpailun asiakkaista kotimaan reiteillä. Sen seurauksena lentolippujen hinnat romahtivat tärkeimmillä reiteillä.
Vaikka kilpailu ilmojen herruudesta on tasaantunut sitten alkuhuuman, tärkeimmillä kotimaan lentoreiteillä, kuten Helsingin ja Oulun välillä, lippujen hinnat putosivat tuntuvasti ja ovat nyt selvästi alhaisemmalla tasolla kuin aikaisemmin. Useissa tapauksissa lentäminen on ollut junaliikennettä edullisempi kulkumuoto.
Kovimmin VR:ää on kuitenkin rokottanut halpabussiyhtiöiden tulo samoille apajille. Varsinkin paljon junalla aikaisemmin matkustaneet opiskelijat ottivat nopeasti halpabussit omakseen. Edes VR:n kaluston uudistaminen ja junan tunnettu etu, matkustusmukavuus, eivät ole pidätelleet siirtymistä hieman epämukavampaan kulkumuotoon.
VR muutti hinnoitteluaan jonkin verran jo aikaisemmin, mutta se ei ole purrut toivotulla tavalla. Nyt tavoite on asetettu kunnianhimoiseksi: 12 miljoonan vuotuisen matkustajan määrään pitäisi saada miljoona lisää.
Tavoitteen saavuttamiseksi VR:n on onnistuttava houkuttelemaan osa menettämistään asiakkaista takaisin juniin ja saamaan myös uusia matkustajia muista kulkuvälineistä. Jos vielä matkustusaikoja onnistutaan saamaan lyhyemmiksi, junien kilpailuasema suhteessa lentämiseen paranee merkittävästi.
Junalippujen hinnanalennus on niin tuntuva, että sitä voidaan pitää VR:n ensimmäisenä todellisena yrityksenä vastata kilpailuun kilpailun keinoin. Tätä VR:ltä on odotettu. Näinhän kilpailun pitää toimia.
Ilmiselvästi VR varautuu edessä olevaan henkilöliikenteen vapautumiseen muille liikenteenharjoittajille.
Jos VR ei pärjää näillä keinoilla nyt, voi vain ihmetellä, miten se menestyy uusien ja puhtaalta pöydältä toimintansa aloittavien liikenteenharjoittajien tullessa tavoittelemaan samoja matkustajia. Uusien yritysten myötä kilpailu saa aivan uudenlaiset mittasuhteet.