Nollatoleranssin toimivuudesta ollaan monta mieltä. Työterveyslaitoksen tutkijan Leena Hirvosen mielestä tiukka nollatoleranssi ei yksinään riitä työpaikan alkoholihaittojen ehkäisemiseksi.
-- Alkoholiongelmaa salaillaan, ja siitä vaietaan muutenkin eikä oteta herkästi puheeksi. Potkujen uhka saattaa lisätä vaikenemista entisestään, Hirvonen sanoo. Hän muistuttaa, että työpaikat kuntouttavat usein esimerkiksi selkävaivoista kärsiviä työntekijöitään.
-- Miksi alkoholin suhteen pitää olla niin mustavalkoinen, että työsuhde olisi kerrasta poikki? Hirvonen kysyy.
Pelissä työntekijän luotettavuus
VR:llä on ollut nollatoleranssi käytössä jo vuosien ajan. Syynä tähän on se, että laki velvoittaa raideliikenteessä työskenteleviä nollatoleranssiin turvallisuussyistä.
VR:llä tiukka linja koskee kuitenkin kaikkia yhtiön työntekijöitä toimistohenkilökunnasta konduktööreihin, ei vain veturinkuljettajia. VR:n ylilääkärin Otso Ervastin mukaan päihdepolitiikkaa valmisteltaessa sekä työnantaja että työntekijät olivat yhtä mieltä siitä, että nollatoleranssin pitää tasapuolisuuden nimissä koskea kaikkia.
Vuosittain yhtiössä tehdään tuhansia puhallutuksia, joissa jää kiinni muutama ihminen. Ervastin mukaan nollatoleranssissa on kyse työntekijän luotettavuudesta.
-- Pohdimme sääntöä laatiessamme, voiko esimerkiksi humalassa töihin tulleeseen veturinkuljettajaan luottaa, ettei hän tee samaa uudestaan, Ervasti sanoo.
Hän korostaa, että VR:llä nollatoleranssi merkitsee sitä, ettei töihin saa tulla alkoholin vaikutuksen alaisena.
-- Se ei tarkoita, että 0,1 promillea puhaltanut työntekijä saa automaattisesti potkut, vaan tapauksessa huomioidaan esimerkiksi se, minkälaisessa työtehtävässä kiinni jäänyt on työskennellyt.
Ervastin mielestä tiukka päihdepolitiikka ei myöskään tarkoita sitä, että alkoholiongelmasta kärsivät jätettäisiin vaille apua.
-- Meillä on hoitojärjestelmä, jossa alkoholiongelmasta kärsiviä autetaan. Nämä ihmiset on saatava hyvissä ajoin hoitoon. Mutta humalassa ei saa tulla töihin, Ervasti sanoo.
Hänen mukaansa hoitoonohjausten määrä on VR:llä lisääntynyt sen jälkeen, kun nollatoleranssi 2000-luvun alussa otettiin käyttöön. Syynä tähän on Ervastin mielestä se, että nollatoleranssi on lisännyt esimiesten ja muiden työntekijöiden kykyä puuttua alkoholiongelmasta kärsivien työkavereiden tilanteeseen entistä varhaisemmassa vaiheessa.