Pääkirjoitus

VR sai busseista haastajan

Yksi uusi toimija onnistui sekoittamaan seisovat vedet sekä Suomen pitkän matkan bussiliikenteessä että kiskoilla. Muutos on myönteinen koko yhteiskunnalle, jos sen tuloksena on joukkoliikenteen suosion kasvu.

Kotimaisessa joukkoliikenteessä kamppailu asiakkaista on parin viime vuoden aikana kiristynyt olennaisesti. Kun esimerkiksi VR kertoi vuosien ajan, että junien kovin kilpailija ei ole lentokone tai bussi vaan henkilöauto, nyt nimenomaan pitkän matkan linja-autot ovat alkaneet kiihtyvästi imeä kyytiinsä sitä joukkoa, joka aiemmin nousi junaan.

Uudessa asennossa on myös linja-autoliikenne, jossa yksi uusi toimija romutti aiemman asetelman. Kun alan vanhoja yrityksiä suosinutta linja-autoliikenteen tiukkaa sääntelyä alettiin purkaa muutama vuosi sitten, uusi yrittäjä Onnibus huomasi mahdollisuuden uudenlaisen liiketoimintamallin toteutukseen.

Yritys on parin viime vuoden aikana laajentanut liikennettä suurten kaupunkien välillä ja ottanut markkinaosuutta nimenomaan pudottamalla ärhäkästi lippujen hintoja. Kun ajokit ovat kaksikerrosbusseja ja penkkirivit hiukan tavallista tiukemmassa, yhtiön autot pystyvät kuljettamaan yhdellä kertaa selvästi enemmän matkustajia kuin kilpailijoiden yksikerroksiset ajokit.

Onnibusin toiminnan nopea laajentuminen on pakottanut myös vanhat toimijat uudistamaan kankeaa hinnoitteluaan. Alan jäykkyyteen saattoi olla aivan erityinenkin syy: kilpailu- ja kuluttajavirasto on alkanut tutkia alan mahdollista kartellia vuosina 2008–2012. Ylen tietojen mukaan mukana oli parisenkymmentä Linja-autoliiton keskeistä yritystä.

Tapaus kielii osaltaan siitä, millaisia lieveilmiöitä toimialan pitkäaikainen sääntely voi synnyttää. Monen yrityksen tavoitteena tuntuu olleen lähinnä viranomaisten pitäminen tyytyväisinä ja heidän ehtojensa täyttäminen, ei toimivien ja kohtuuhintaisten palvelujen tarjoaminen tavallisille suomalaisille.

Naiivia olisi olettaa, että Onnibuskaan olisi tullut markkinoille hyväntekeväisyysmielessä. Yhtiö pystyy hankkimaan kilpailukykyistä uutta kalustoa, kun sen taustalla on skotlantilainen miljardööriomistaja. Ihannetila ei olisi sekään, että Onnibus nitistäisi kilpailijansa, minkä jälkeen yhtiölle avautuisi mahdollisuus määritellä hinnat halujensa mukaan.

Kun hintojen pudotus on alkanut vetää uutta väkeä busseihin, kisan kiistaton häviäjä on viime aikoina ollut VR. Senkin on ollut pakko ilmoittaa lippujen hintojen pysyvistä alennuksista.

Kiristyneen kilvan kaikki seuraukset eivät kuitenkaan ole kansalaisten kannalta olleet myönteisiä. VR:n päätös lopettaa lipunmyynti monella vilkkaallakin asemalla on seurausta siitä, että kustannuksia on kutistuneiden katteiden takia pakko pudottaa.

Tällä hetkellä uuden markkinaosuuskamppailun suurimpia hyötyjiä ovat kaupungeissa ja vilkkaiden reittien varrella sekä liikenteen solmukohdissa asuvat suomalaiset. Syrjäseutujen liikenteeseen uutta eloa on vaikeampaa luoda.

Yhteiskunnan ja ympäristön etu kuitenkin on, jos aiempaa useampi ihminen valitsee yksityisautoilun sijasta joukkoliikenteen. Kaikkiaan yksityisautoilun hegemonia näyttää yhä edelleen horjumattomalta.