Tanssivat miehet heiluttavat vuohenjouhihuiskuja. Monet juhlivat yläruumis paljaana, olalla froteepyyhe. Naiset tanssivat liikutellen kanamaisesti käsiään, nykien lapaluita yhteen.
Puupenkeillä istuvat kyläläiset vastaavat lauluun. Kaikki tuntevat laulun sanat. Laulu on alkusoitto Conhu-kylän uuden voodoo-ylipapin vihkimysseremoniassa.
Ollaan voodoon syntysijoilla afrikkalaisessa Beninissä. Benin on Haitin ohella maailman ainoa maa, jossa shamanistisella voodoo-uskonnolla on virallinen asema.
Fa-oraakkeli, jonka sanotaan pystyvän näkemään menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, kyselee pitkään esi-isiltä, hyväksyvätkö he uuden ylipapin, joka seisoo oraakkelin vierellä niin ikään yläruumis paljaana. Sitten oraakkeli heittää maahan kolapähkinöitä.
"Niillä on hyvin tärkeä rooli seremonioissa, sillä niiden avulla tulkitaan jumalten ja esi-isien viestejä", Richard Akaku selittää.
Hän on kotoisin Conhusta, ja toimii Grand Popon alueen voodoo-neuvoston sihteerinä.
Oraakkeli hämmentää voimakkaasti kulhossa maissijauhon, ginin, coca-colan ja paikallisen pontikan sekoitusta, jonka hän lopulta heittää maahan.
Kili yrittää tulla nuolemaan keltaista mössöä, mutta se hätistellään pois.
Sen aika ei ole vielä, vaan paikalle tuodaan isompi lajitoveri. Vuohi määkii sen kuuloisesti, että taitaa tietää, mitä tuleman pitää.
Veriuhrit kuuluvat olennaisesti voodoo-seremonioihin, sillä ilman niitä seremonioilla ei ole voimaa.
Lue lisää torstain Kalevasta!