Kuuden vuoden pestinsä Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana MM-kotikisoihin päättävää Hannu Aravirtaa on kaiken menestyksen keskellä hiertänyt yksi ongelma. Leijonien veräjän suulta on puuttunut voittava maalivahti. Valmentajauralleen huipennusta hakevan Aravirran kysymyksiin vastaus voi olla Pasi Nurminen.
Suomen maajoukkueen maalilla on viime vuosina käynyt liikenne. Ykkösvahti on tavannut vaihtua kesken kisojen, kun luottotorjuja on pettänyt tärkeässä pelissä.
Niin hyviä maalivahteja kuin Jarmo Myllys ja Miikka Kiprusoff ovatkin, kumpikin joutui väistymään vastuusta kesken vuosien 1998 ja 1999 MM-kisojen haparoinnin takia. Ja vuoden 2000 MM-turnauksessa Pietarissa koko maalivahtipakka oli sekaisin: Ari Sulander aloitti kisat ykkösvahtina, hapuili, luovutti paikkansa keskinkertaisesti torjuneelle Vesa Toskalalle, jonka korvasi pronssiottelussa Kanadaa vastaan Pasi Nurminen.
Arvokisojen ensikertalainen Nurminen vastasi Pietarissa haasteeseen kursailematta. Hänen torjuntojensa ansiosta Suomi haali pettymysten kisoista lohdutuspronssia. Suorasanainen Nurminen sai oitis voittovahdin leiman
Aravirran päävalmentajakaudella Suomi on kuitannut MM-kisoista kolme MM-hopeaa, yhden -pronssin ja yhden olympiapronssin. Kunnioitettava mitaliketju, mutta näistä vain Naganon 1998 olympiapronssi oli selvästi voitettu mitali.
Leijonat on MM-kisoissa tosipaikassa potenut korkeuskammoa. Pasi Nurmisella on vaivaan oma lääkkeensä. Häntä ei huimaa.